Lemmikki kateissa? Karkurit.fi

Jos koira on äskettäin muuttanut uuteen kotiin, se on altis karkaamaan. Monasti uudesta kodista karanneen koiran saa kiinni ainoastaan ihminen, jonka luona koira on viettänyt ison osan elämästään. Myös koirakavereilla voi olla tärkeä merkitys karkurin kiinni saamisessa.

Kun Seinäjoenmaaseudulla karkasi nuori bichon friseenarttu, joka ei millään antanut kiinni, lähti porvoolainen naishenkilö, joka ei ollut edes karkurin kasvattaja, eikä entinen omistaja, vaan koiralle rakas ex-naapuri, "pyydystämään" karkuria.

Vaikka pikkukoiran karkaamisesta oli koiran ex-naapurin saapuessa kulunut lähes viikko, oli arka koira pysytellyt koko ajan samalla pienellä metsäpläntissä, johon se oli paennut peloissaan uutta omistajaa. Se pakeni aina, kun sitä yriteltiin houkutella. Kun ex-naapuri meni metsänreunaan, ryntäsi narttu siinä silmänräpäyksessä hänen luokseen, eikä jälleennäkemisen riemulla ollut rajoja.

Pikkukoira jäi uuteen kotiinsa, mutta sen kanssa oltiin vastedes varovaisempia.

Kun erääseen karkkilalaisperheeseen otettiin nuorehko esterelanvuoristokoiranarttu sijoitukseen, lähti koira lähes heti karkureissulle.

Karkurista saatiin paljon havaintoja, ja ihmiset suorastaan jahtasivat sitä niin että siitä tuli kovin arka. Koira siirtyi naapurikunnan Vihdin puolelle, ja Vihdin Uutisissa olleessa artikkelissa oikein varoitettiin, ettei koiraa saa jahdata.

Karkurikoira taisi olla ainakin pari viikkoa liikekannalla, kunnes yli 200 km päässä asunut kasvattaja vihdoin viimein ilmestyi koirineen sitä kiinni ottamaan. Karkurista oli lehtijutun ansiosta tullut kuuluisuus, ja siitä saatiin sopivasti näköhavainto. Kasvattaja ajoi välittömästi havaintopaikalle farmariautolla, jossa hänellä oli kolme karkurin tarhakaveria.

Kavattajan päästyä näköetäisyydelle autoineen paikalle, pysäytti samanaikaisesti autonsa yli-innokas auttaja, joka lähestyi koiraa ja totesi: "Nyt otetaan se kiinni". Auttajan innokkuudesta seurasi, että koira pinkaisi pakoon.

Narttu oli ehkä tunnistanut kasvattajan autonäänen, koska oli jäänyt lähistölle. Kun kasvattaja avasi farmarin takaluukun ja sai laumanjohtajakoiran käskystä haukkumaan, ei muuta komentoa tarvittu; karkuri juoksi empimättä autolle ja hyppäsi kyytiin.

Siihen päättyi se karkuretki, joka ei suinkaan ole ainoa, jossa on tarvittu kasvattajan tai koiran edellisen omistajan apua ennen kuin koira on saatu kotiin.

Järvenpääläinen koirankasvattaja ajoi koirineen yli 400 km päähän Jyväskylän yläpuolelle ottamaan kiinni yksivuotiasta Ninette-narttua, joka karannut lähes heti, kun se oli tuotu Lahden koiranäyttelystä uuteen kotiin. Ninette oli purrut poikki paksun köyden, johon se oli kiinnitetty uuden kotinsa pihalla.

Myös Ninette oli esterelanvuoristokoira, ja sekin hyppäsi kasvattajan autoon, jossa oli koirakavereita. Tosin ensin luultiin, että kasvattaja oli tehnyt hukkareissun koska koirasta ei saatu koko päivänä yhtään havaintoa. Vasta kasvattajan lähdettyään kotimatkalle, Ninettestä tuli havaintosoitto. Kasvattaja käänsi auton ympri, ja karkuri saatiin talteen.

Ninette oli ehtinyt ennen kiinnisaamista olemaan karkuteillä yhdeksän päivää. Kasvattaja oli joutunut heti sen karattua työmatkalle ulkomaille. Heti Suomeen palattuaan hän lähti auttamaan Ninetten kiinnisaamissessa.

takaisin ylös

© 2010 Suomen Löytöeläinapu ry