Juttu-makasiini

Donaldin karkumatka päättyi onnellisesti

Kun uuteen kotiin hankittu koira karkaa, se ei lähde etsimään entistä kotiaan, jos sinne on liikaa matkaa. Useimmat karkurit jäävät karkaamisseudulle.  Donald on yksi niistä poikkeuksista, jotka vahvistavat säännön. Kiltti uros löytyi 40 kilometrin päästä tasan kuukaden kuluttua.

Donaldin karkumatka alkoi 7. kesäkuuta 2009 nurmijärveläisen K-kaupan portailta, koiran todennäköisesti pelästyttyä itseavautuvia


Donald kesällä 2009

ovia.  Donald oli tuotu Suomeen Marbellasta Espanjan katukoirat ry:n toimesta. Ennen karkaamista se oli ehtinyt olla Suomen kodissaan vasta puolitoista viikkoa. Donald tuntui sopeutuneen hyvin Suomen kotiinsa, joten karkuunlähtö oli kaikille osapuolille ikävä yllätys. 


Kuusikymppinen pariskunta juoksutti etsijöitä

Bondy-collien katoaminen askarrutti uroksen kotiväen ohella monia eläintenystäviä, etenkin sen jälkeen, kun Bondystä alettiin kirjoittaa Helsingin Sanomissa.



Soopelinvärinen 12-vuotias collieuros Bondy oli lähtenyt 25.8.2003 omille teilleen kotipihaltaan Länsi-Pakilasta. Katoamisesta oli kulunut jo jonkin aikaa, kun näin uroksen kuvallisen katoamisilmoituksen Helsingin Sanomissa. Leikkasin ilmoituksen talteen ja mietin, että tieto kadonneista lemmikeistä pitäisi saada heti julkisuuteen. Kun Suomen Löytöeläinapu avasi Karkurit.fi -sivuston vuoden 2003 joulukuussa, yksi sen ensimmäisistä katoamisilmoituksista oli Bondyn.

Bondy oli omistajaperheensä 12-vuotiaan tyttären kasvukumppani. Lapsen koulumenestys kärsi rakkaan lemmikin karattua. Katoamisen aiheuttama stressi uuvutti myös perheen äitiä, jolla oli sydänlihaksen rappeuma.

Koiraetsijät ry. oli laputtanut eteläistä Helsinkiä Bondyn katoamisilmoituksilla. Saman näköisestä colliesta alettiin saada syyskuussa havaintoja Pakilasta, Tapanilasta ja Pukinmäestä. Siihen aikaan ei koirakarkureista tiedetty paljonkaan, joten oletettiin, että nähty koira oli aina Bondy.


Venäläisnaiselta ostetulle kissanpennulle annettiin karkotusmääräys



Marja -niminen sairaanhoitaja jonka vanha kissa kaipasi kaveria, huomasi lehdessä myynti-ilmoituksen kahdeksanviikkoisesta kissanpennusta.

Marja meni katsomaan pentua ja kaupat tehtiin 80 eurolla. Kaunis poikakissa oli oikea piristysruiske perheen vanhalle kissalle. Nimekseen pentu sai Dima.

Kuukauden kuluttua pentu oli tarpeeksi vanha saamaan tarvittavat rokotukset. Marjan tytär vei Diman eläinlääkärille, joka uteli mistä pentu oli hankittu. Tytär kertoi äitinsä ostaneen kissan joltain venäläiseltä rouvalta. Eläinlääkäri tutki Diman ja totesi  terveeksi, mutta epäili, että
se oli mahdollisesti salakuljetettu Venäjältä. Rokotusten sijaan hän laittoi sille mikrosirun ja teki ilmoituksen Eviraan.

Viikkoa myöhemmin pennun omistaja sai Eviralta kissan karkotusmääräyksen, jossa todettiin kissanpennun olevan vaaraksi Suomen turvallisuudelle. Omistajalle annettiin 2000 euron uhkasakon uhalla kaksi viikkoa aikaa joko lopetuttaa pentu tai toimittaa se Venäjälle.

Miten kolme kuukautta vanhan pennun voi viedä Venäjälle, mihin sen voisi
jättää ja kuinka saada sieltä takaisin?


Turvallisuusväli myös kesäliikenteessä

Pesintäaikana tiellä voi ihmisten lisäksi liikkua luonnoneläimiä. Pidä aina silmät auki ja riittävän pitkä väli edellä ajavaan. Perille ehtii vähemmälläkin kiirellä! 

Kesällä tapahtuu enemmän liikenneonnettomuuksia kuin talvella. Kesärenkailla on kiva päästellä ja unohdetaan turvallisuusvälit ja muu varovaisuus.  Tiellä voi koska tahansa sattua yllätys, joka mullistaa matkanteon ja katkaisee sen kokonaan.

Kun yritetään vautia kiihryttämällä selvittää koska edelläajavan voi ohittaa, muuttuu turvallisuusväli pakostakin epäturvallisuusväliksi. Tielle saattaa yhtä äkkiä rynnätä luonnoneläin, kissa tai koira. Tällöin edellä ajava jarruttaa ehkä vaistomaisesti, jos yhtään välittää eläimistä. Kaaos on silloin valmis.


Bullterrieripentu kyllästyi odotteluun

Vuoden 2004 tammikuussa oli Urjalassa kadonnut neljän kuukauden ikäinen bullterrierinpentu.
 
Kadonneen koiranpennun omistajan sisar oli keksinyt laittaa pennun katoamistiedon television yöchattiin. Onneksi chatin juontaja luki viestejä ääneen, koska en ollut television ääressä, vaan roikuin netissä. Kuultuani sivukorvalla, että Urjalassa oli karannut koiranpentu, lähetin chattiin pyynnön, että pennun kadottaja soittaisi Karkurit.fi:n puhelinnumeroon.

Viestiäni ei luettu televisiossa, eikä soittoa kuulunut. Olin jo luopunut toivosta, kun pennun katoamisilmoitus ilmestyi karkurit.fi -sivuston sähköpostiin. Kuva puuttui, mutta teksti ja puhelinnumero riittivät. Laitoin ilmoituksen nettiin ja soitin puhelinnumeroon. Langan päässä


Pikku karkuri

oli masentuneen kuuloinen nuorimies. Kun esittelin itseni ja sanoin haluavani auttaa, mies langan toisessa päässä melkein murtui.
- Olen etsinyt pentua itsekseni koko päivän. Se katosi heti puolen päivän jälkeen ja ulkona on 10 astetta pakkasta. Luultavasti se ei ole


Raksu seikkaili Järvenpäässä

Raksu karkasi järvenpääläisen eläinlääkäriaseman pihalla tammikuun 7. päivänä 2012.  Se ilmestyi kotipihalle lähes kuukautta myöhemmin. 

Raksu ei pidä kantokopassa olemisesta eikä automatkoista. Kun sen emäntä Arja Paananen nosti eläinlääkäriaseman pihalla Raksun


Raksu viihtyy kotipihalla

kantokopan autonpenkiltä viedäkseen kissansa vastaanotolle, pelokas Raksu alkoi liikehtiä kopassa niin kovalla voimalla, että kopan muoviseinämät joustivat ja etuluukku aukesi. Kun Arja hätääntyi ja pihalle tuli sisätiloista auttajia, kissa meni paniikkiin ja se pakeni täyttä vauhtia tavoittamattomiin.


Kissakarkureita Helsingissä

Jopa niin vilkasliikenteisessä kaupungissa kuin Helsinki, on jatkuvasti  kymmeniä kissoja karkuteillä.

Harva kaupunkikissa päästetään tarkoituksella ulos. Useimmat ovat karkureita, joita etsitään tosissaan. Mieleen tulee tapaus 2004 keväältä, entisen työkaverini kissa, joka karkasi Itä-Pasilassa. Nuori perhe peruutti jopa pitkään suunnitellun kesälomatkansa kissan takia.Kissa löytyi vasta, kun loppuvuodesta alkoi pakastua. Se oli mennyt kylmissään johonkin elintarviketehtaaseen. Maukui surkeasti sen näköisenä, että


Punavuoren kissa.

nyt riitti. Kissa toimitettiin Sörnäisiin Pieneläinklinikan löytöeläintarhaan.  Ellei sillä olisi ollut sirua, se tuskin olisi koskaan päätynyt oikeaan kotiin, niin paljon se oli karkureissulla muuttunut.

Tänään, kesäkuun ensimmäisenä lauantaina 2016 on tullut Helsingin keskustasta kaksi kissahavaintoa. Toinen kissa huitelee Punavuoressa ja se nähtiin eilenkin. Kun tätä juttua väsäsin, tuli puhelu kansanedustaja Jaana Pelkoselta, joka oli kavereineen ottanut Merisatamasta kiinni harmaan kissan, joka  toimitetaan maanantaina Löytöeläintaloon, ellei omistaja sitä ennen ilmoittaudu. 

Varkaita liikenteessä 


Meneekö sormi suuhun, kun vastaan tulee karkurikoira? Jyrillä ei mennyt, vaikka hän ei olekaan ”koiraihminen”

Jyri pyöräili eräänä elokuisena aamuna Espoon Friisilässä kotiin esikoulusta, jonne hän oli juuri vienyt poikansa, kun vastaan käveli vilkkaasti liikennöidyn Kuitinmäentien suuntaisella kevytliikenneväylällä irtokoira.

Koiran takana kulki mies ja nainen.
- Ajattelin että koira oli heidän, kunnes pariskunta jatkoikin matkaansa ja koira jäi yksin, muistelee Jyri.
- Huolestuin. En ole koiraihminen, enkä tiennyt miten olisin voinut estää koiraa menemästä ajotielle.  Sitten huomasin, että koira lähti ylittämään nelikaistaista tietä. 


Minne suunnistaisin

Jyri googlasi äkkiä puhelimellaan ”koira karannut”, sai esille Karkurit.fi -sivuston ja soitti irtokoirasta sivuston neuvontanumeroon.
- Koira oli jo menossa kohti Länsiväylää. Puhelimeen vastannut henkilö sanoi, ettei koiraa saa huudella ja selitti, että se ei pysähdy eikä tule luo huutamalla vaan menee päinvastoin kauemmaksi ja voi jopa pelästyä. Koska koira oli menossa moottoritielle, minun käskettiin soittaa 112. 


Pienen löytökoiran onnellinen kotiinpaluu



Vuosi taisi olla 2004, kun Helsingissä karkasi yhtenä iltana suloinen rescuekoira. Tässä Rikun karkureissu omistajan itsensä kertomana.

Riku tuotiin meille Viljandista maanantai-iltana. Se oli laiha ja arka, ja se pelkäsi ihmistä, olihan se viettänyt elämänsä ensimmäiset puolitoista vuotta autiotalossa suuren koiralauman kanssa. Riku ei ehtinyt olla Helsingin kodissamme viikkoakaan, kun se jo sunnuntaina livahti piha-aitamme alitse vapauteen.

Lähdimme hädissämme Rikun perään, vaikka hyvin tiesimme, ettemme sitä sillä tavalla saisi kiinni. Vastaamme tuli koiranulkoiluttaja, joka oli nähnyt Rikun juosseen vilkasliikenteiselle kehä I:lle, jossa se oli täpärästi selvinnyt autojen välistä pellolle. Sen jälkeen Riku oli piilotellut rakentamattomalla tontilla. Sieltä se oli sännännyt paniikissa metsään, kun hyvää tarkoittaneet pikkutytöt olivat lähteneet ajamaan sitä takaa.

Olimme epätoivoisia. Emme uskoneet, että Riku olisi ehtinyt kiintyä meihin kuudessa päivässä. Se ei ollut astunut tassuillaan Suomen kamaralla muualla kuin omalla tontillamme, joten miten ihmeessä se löytäisi takaisin kotiin, jos nyt ylipäätään edes haluasi tulla takaisin?


Fleksitalutin ja koira - vaarallinen yhdistelmä

Fleksitalutin miellyttää monia, etenkin pienten koirien omistajia, koska ulkoiluttaja pystyy antamaan koiralle liikkumavapautta enemmän kuin koiran ollessa kiinni normaalissa hihnataluttimessa.  Vaikka fleksitalutin helpottaa koiran ulkoiluttamista, se on sekä isolle että pienelle koiralle vaarallisempi kuin tavallinen talutushihna. Kun iso koira on pitkässä flexissä, on tekemätön paikka jos koira päättää läheä rynnimään.

Fleksi vaatii koiran taluttajalta kaiken huomion ja tarkkuuden liikuttiinpa sitten missä tahansa.  Kävely-pyörätiellä fleksissä kulkeva koira on vaarassa joutua pyörätien puolelle ja jäädä pyörän yliajamaksi. Toki tämä vaara on myös tavallisessa talutinhihnassa kulkevalla koiralla, ellei taluttaja ole tarkkana. Ellei fleksinarua pidetä riittävän lyhyenä, ulottuu narun varassa oleva koira jopa ajotielle saakka. 

Fleksissä ollut koira puri

Turussa puri perjantain 11.10. ja lauantain 12.10. välisenä yönä saksanpaimenkoira taksista ulos astunutta naista pakaraan ja selkään. Koira poistui omistajansa kanssa paikalta.  Hyökkäyksen kohteeksi joutunut nainen ja hänen seurassaan ollut nainen hälyttivät paikalle poliisin. Naiset kertoivat poliisille, että koira oli ollut irti.

Naista purreen saksanpaimenkoiran omistaja ilmoittautui myöhemmin poliisille. Hänen mukaansa koira ei ollut ollut irti, vaan kytkettynä fleksitaluttimeen. (Lähde Turun Sanomat)