Rocky ei olisi jättänyt vapaaehtoisesti Lunaa

O U D O T   K A T O A M I S E T

Mari Immosen perheen koirat, huskynarttu Luna ja huskymixuros Rocky karkasivat kodin piha-aidan alta aamuyöllä 1.8.2015 Mäntsälän Ohkolassa. Luna löytyi Arolan kylästä, urosta kaivataan edelleen kotiin.

Koirien karkaamisyön jälkeen Luna löytyi neljän kilometrin päästä omakotitalon terassilta Arolan kylästä. Se oli istunut aamuyhdeksästä asti erään talon terassilla. Mari sai tietää Lunan olinpaikan vasta


Rocky kateissa

iltapäivällä. Kun hän meni koiraa hakemaan, ja pyysi Lunaa etsimään Rockya, Luna johdatti hänet seuraavan talon portaille ja pyrki taloon sisälle. Kun talossa ei oltu kotona, se kuljetti Maria lähitalojen pihoille.
- En voinut kauaa etsiä Lunan kanssa, koska se ontui kahta jalkaa ja sen takapääkin oli selvästi kipeä. Se oli saanut autosta iskun selkään tai jotain vastaavaa. Meni viikko ennen kuin selkä tuli kuntoon.

Luna ei ole ollut henkisestikään koirakaverinsa katoamisen jälkeen entisellään.

Myöhemmin Marille selvisi, että koirakaksikko oli liikuskellut Arolan omakotialueella aamuyöllä neljän-viiden aikaan. Tuon aamun jälkeen ei Rockysta ole saatu mitään varmaa tietoa, vaikka alueelle on jaettu kuvallisia katoamislappuja ja monia asukkaita jututettu.

Mari epäilee Rockyn joutuneen rikoksen uhriksi.
- Uroskoiramme ei muuten kuin henkensä uhalla jättäisi narttua yksin.

Mari yritti saada Lunan löytymistä seuranneena päivänä paikalle etsijäkoiran.
- Kun en saanut etsijäkoiraa, kävimme ystävien kanssa Mäntsälän Ohkolassa kyselemässä ovelta ovelle ja jakamassa katoamislappuja ilman mitään tulosta.

Kun koirien karkaamisesta oli mennyt jokunen päivä, lähti etsijäkoirakko jäljittämään Rockya.
- Ehdotin, että etsintä aloitettaisiin Arolan kylästä, jossa Rocky oli viimeksi nähty, ja josta Luna löytyi. Etsijäkoiranomistaja sanoi, että karkuri pyörii aina kodin lähellä, ja halusi aloittaa etsinnän meidän pihalta.
- Ukonilma haittasi etsintää. Kävelimme asfaltti-ja hiekkateitä noin kaksi kilometriä. Etsijäkoiran omistajan mukaan koira merkkasi tietyn alueen, josta tuli Rockyn hajua.
- Sain toki hyvät neuvot ja ohjeistukset laittaa vaatekappaleita, grillata ja tonnikalalla hajujälkien tekoa, mutta mikään ei tuottanut tulosta.
- Kyselin etsijäkoirakkoa pian uudelleen, koska ensimmäinen kerta ei onnistunut. Etsijäkoira tuli vajaan viikon kuluttua ensimmäisestä etsinnästä. Sen saaminen paikalle oli haastavaa sillä minulle sanottiin, että etsijäkoira tulisi vasta, kun kadonneesta olisi saatu näköhavainto.
Meidän koirasta ei elokuun ensimmäisen päivän aamuyön jälkeen näköhavaintoja ollut. Jo silloin mielessä pyöri rikoksen mahdollisuus.
- Myös sillä kerralla etsintä aloitettiin meidän pihalta ja etsijäkoira vei aivan toiseen suuntaan kuin ensimmäisellä kerralla. Kävelimme hiekkatietä noin kuusi kilometriä, kunnes lopetimme sillä oli kuuma hellepäivä.

Isän nahkatakki katosi, ruoka ei

Rockyn katoamisilmoituksia oli katoamisesta saakka netissä. Kotikunnassa Mäntsälässä jaettiin katoamislappuja moneen kertaan.
- Lisäksi jaoimme kavereitten kanssa katoamisilmoituksia meiltä 20-30 km säteellä alueille Keravanjärvi, Numminen, Kellokoski, Haarajoki, Jokelan seutu, Ridasjärvi.

Ihmiset soittelivat Marille havaintoja ja kirjoittelivat Facebookiin.
- Kun kysyin tuntomerkkejä ja sain koirien valokuvia, ei niissä ollut yhtäkään meidän koiraa muistuttavaa.

Kun Mari laputti Hyvinkään Ridasjärvellä, ei hän ehtinyt lähteä vielä kotiinkaan ennen kuin hän sai ensimmäisen havaintosoiton. Kylässäliikkui harmaa koira, jota ihmiset luulivat Rockyksi. Koska kukaan ei onnistunut ottamaan koirasta valokuvaa, sitä etsittiin Rockyna. Mari kävi kylässä useita kertoja ja myös hänen isänsä etsi sieltä Rockya.
- Saimme Ridasjärveltä paljon havaintoja. Kaikki soittajat vakuuttivat, että koira on sama kuin ilmoituksessa. Kerran yksi miessoittaja sanoi, ettei hän viitsi huolestuttaa, mutta koirallasi on iso tyrä vatsassa. Ei halunnut huolestuttaa minua, vaikka kertoi koirani olevan kuolemansairas!

Mari yritti saada Ridasjärvelle samaa etsijäkoiraa, joka oli käynyt Mäntsälässä.
- En saanut, mutta etsin Lunan kanssa. Saatoimme kulkea kymmenenkin kilometrin lenkkejä. Sitten Riihimäeltä tarjosi yksityinen etsijäkoiranomistaja apuaan. Etsimme otsalamppujen kanssa Rockya kahtena yönä. Kerran kuului metsiköstä murinaa, mutta emme löytäneet mitään.

Ridasjärven kylälle tehtiin kolme ruokapaikkaa. Ruokaa ei niistä kadonnut. Marin isän vanha nahkatakki sentään kelpasi yhdeltä ruokapaikalta.

Jäljitti väärää koiraa

Koska Mari ei saanut Ridasjärvelle etsijäkoiraa, lähdin sinne Lulu-koirani kanssa 15.8. etsimään Rockya. Marin isä jäi Lunan kanssa odottelemaan, kun Mari, Lulu ja minä lähdimme jäljittämään Rockya aamuöiseltä havaintopaikalta. Koirani eteni kovin varman oloisena maavainulla Ridasjärven kylätietä kohti. Kylätiellä päästyämme kuljimme jonkin matkaa, kunnes käännyimme koirani viemänä


Kaverukset Rocky ja Luna

vasemmalle. Noin puolentoista kilometrin päässä Lulu vei meidät isohkon teollisuusrakennuksen takapihalle, jossa näimme hiekkakasaan painuneita koiran tassunjälkiä.

Jäljet olivat ehkä pystykorvan kokoluokkaa. Marin mukaan Rockyn tassuista jää isompi jälki. Emme jääneet ihmettelemään, mikä koira paikalla oli ollut, ei kuitenkaan Rocky. Kadonnutta etsivät koira saattaa lähteä seuraamaan minkä tahansa stressaantuneen koiran hajua, ellei se löydä hajua, jota sen on käsketty etsiä. Palasimme autoille tyhjin toimin. Mari lähti jatkamaan Rockyn etsintää Lunan kanssa.

Kolme päivää myöhemmin selvisi minkä koiran jälkeä Lulu oli seurannut. Marin isä oli löytänyt kyseisen koiran 18. elokuuta.
- Isä soitti minulle ja kertoi löytäneensä vanhan koiran. Kehotin häntä soittamaan poliisit hakemaan sen, Mari kertoo.
- Koira vietiin suoraan päätä päivystävälle eläinlääkärille. Se oli nälkiintynyt ja niin huonokuntoinen, että se lopetettiin.

Luultavasti vanha koira päästettiin öisin omatoimiselle lenkille, koska havainnot oli tehty aina yöaikaan. Kun koira ei enää mennytkään kotiin, omistaja kaipaili sitä Facebookin kadonneissa tietämättä, että se oli lopetettu.

Ridasjärven puhelut eivät loppuneet sairaan koiran löytymiseen.
- Kävin Ridasjärvellä katsomassa viljasiiloon kuollutta koiraa. Se ei ollut meidän koira. Kun laitoin koirasta ilmoituksen nettiin, ei mennyt kauaa, ennen kuin sen omistaja soitti. Kuulin myöhemmin, että koira oli karannut Hyvinkään keskustassa ja sitä oli etsitty Sahanmäestä.

Missä Rocky?

Syyskuun alkupuolella Mari sai taas saman etsijäkoiran, joka oli etsinyt Rockya Mäntsälässä kaksi kertaa.
- Menimme autolla edellisen etsinnän päättymispaikkaan, jossa ei ollut enää hajuja. Ajoimme sieltä Keravanjärven joelle, jonne on meiltä vajaa kolme kilomeriä. Sielläkään ei ollut Rockyn hajua. Menimme lopulta Arolaan, josta etsijäkoira löysi hajua Lunan löytymispaikan ympäristöstä.

Viimeisin etsintä samalla etsijäkoiralla oli lokakuun 16. päivä 2015. Mukana oli toinenkin etsijäkoira.
- Aloitimme etsinnän noin kilometrin päässä talosta, jonka terassilta Luna löytyi. Koirien omistajat sanoivat, että Rockyn tuoksu tuli lähistöltä. Kävimme toisen koiraomistajan kanssa kyselemässä lähitaloissa, mutta kukaan ei ollut nähnyt Rockya.

Mari on etsinyt kadonnutta Rockya kavereittensa ja isänsä kanssa myös junaraiteilta, moottoritieltä ja joesta. Hän on tehnyt uroksen


Rockya kaivataan kotiin.

löytämiseksi paljon muutakin.
- Olen soittanut myös hätäkeskukseen ja ilmoitin Keski-Suomea myöten löytöeläintarhoihin ja olen ilmoitellut ainakin 40:ssä Facebook-ryhmässä ympäri maan. Lisäksi olen soittanut moneen kertaan kahdelle katoamisalueen urakoitsijalle, jotka keräävät tieltä kuolleita eläimiä.

Katoamissyksynä Mari ilmoitti Rockysta useille maanviljelijöille sekä otti yhteyttä katoamisalueen postinkantajiin ja lähiseutujen riistanhoitoyhdistyksiin.
- Olin moneen kertaan yhteydessä myös eläinkommunikoijaan, jonka mukaan meiltä päin tulee lämpimiä ajatuksia, mikä merkitsee, että eläin olisi kuollut. Hän kuvaili siltaa, joka on muutaman kilometrin päässä meiltä.

Vuoden 2016 kevättalvella Mari sai kuulla, että Arolan kylästä noin kolmen kilometrin päässä oli löytynyt metsästä eläimen kallo.
- Siitä ilmoitti metsästäjä, joka auttoi Rockyn etsinnöissä. Kun lähdin kahden tunnin kuluttua kallon sijaintipaikalle, lähellä olevasta talosta tuli mies, joka kertoi nostaneensa kallon ojan reunalle. Kallo oli kadonnut, vaikka se oli hetkeä aikaisemmin ollut siinä.

Mari olisi lähettänyt kallon tutkittavaksi, mutta joutui tyytymään miehen ottamiin valokuviin.
- Laitoin kuvia eri puolille. Sain veikkauksia, että se on koiran kallo. Joku veikkasi supikoiraa, koska hampaat olivat terävät.

On edelleen arvoitus, mitä Rockylle tapahtui Mäntsälän Arolan kylässä, jossa sen tiedetään liikkuneen Lunan kanssa ensimmäinen elokuuta 2015 aamuyöllä. Ehkä joku on nähnyt jotain, mutta vaikenee. Varastamisteoriaan Mari ei usko.
- Villieläinkin on voinut hyökätä päälle. Kun kolme päivää katoamisen jälkeen menin ruokintapaikalle kaverin kanssa pimeän aikaan, kuulimme yhtä äkkiä rapinaa. Vajaan 10 metrin päässä tuijotti silmäpari ja siellä näkyi ison koiran tai suden hahmo. Kun huusin ”Rocky”, eläin lähti pois.

Useat sadat ihmiset ovat olleet kiinnostuneita Rockyn tapauksesta ympäri Suomen ja tietoa on jaettu jopa naapurimaahan asti. Monenlaisia yhteydenottoja on tullut. Toivo rakkaan koiran löytymisestä elää Marin sydämessä edelleen.
- Etsittiin katoamisvuonna Rockya niin kauan, kun tuli lumi ja pakkaset. Kävelen edelleenkin koirien kanssa metsissä.

Teksti: Maija Ankkuri
Kuvat: Mari Immosen kotialbumi

Katoamisilmoitus

Sisällysluettelo