Kadonneen koiran etsimisessä on tärkeää:
Ensitoimet:
- Jättää karkaamispaikalle omistajalle tuoksuva vaate, (kesällä myös vettä) ja ruokaa, joka peitetään ohuella kankaalla. (Suositus: omistajan pesemättömästä lakanasta repäisty pieni kangaspala)
- Jos koira tykikää olla auton kyydissä ja auto on lähellä karkaamispaikkaa, pidetään autoa jonkin aikaa käynnissä. Jos koira on lähistöllä se palaa takaisin kuullessaan tutun autonäänen.
- Katsoa kartasta aluetta, jossa koira on kadonnut.
- SOITTO poliisille ja löytöeläintarhaan, lähellä kuntarajaa
myös naapurikuntien löytöeläintarhoihin ja tekstarit oman sekä
naapurikuntien metsästäjille, jotta nämä pitävät silmänsä auki metsässä liikkuessaan. (Ks. yläpalkki: Linkit > Metsästys > Riistanhoitoyhdistykset
- Katoamisilmoitus karkurit-sivuille. Valmiin ilmoituksen voi jakaa omalle facebooksivulle,
- Tekstari lähiynpäristön tutuille, myöhemmin myös metsästäjille (ks. linkit; metsästys)
- Aloittaa etsintä
- Jakaa (mieluiten kuvallisia) katoamisilmoituksia postilaatikoihin, tolppiin ja ladonseiniin samalla kun koiraa etsitään.
- Etsiä rauhallisesti, mieluummin tutut etsivät, (Yksinäistä koiraa voi viheltää, jos se on tottunut tulemaan luo vihellyksestä, mutta sitä ei kannata huudella jos se on ollut enemmän kuin pari tuntia kateissa. On kuitenkin huomattu, että jos koiria on karkuteillä kaksittain, ne reagoivat tutun ihmisen kutsuun myönteisemmin kuin yksin karannut, joka lähtee todennäköisesti pois, kun sitä kutsutaan ja huudellaan.)
(ei metelöiviä etsintäporukoita)
- Käyttää vain yhtä tuttua koiraa etsiessä, ellei etsimiseen koulutettua koiraa saatavilla
(monella koiralla pelotetaan arka koira pakosalle)
- Grillata karkaamispaikalla
- Ilmoittaa lehdessä
- Jatkaa etsintää kunnes etsitty löytyy
Huomioi että
- Arka pentu piiloutuu, rohkea hakeutuu ihmisen luo
- Alkuvaiheessa koira on harvoin kovin kaukana,
se on ehkä mennyt juoksuisen koiran kotiportille tai tuttuun paikkaan. Riistaviettinen lähtee riistan perään, yleensä vastatuuleen, ellei saalis ollut lähtöhetkellä näkyvissä ( tuuli tuo tuoksun)
- Koirat kulkevat mieluusti tietä tai muuta helposti kuljettavaa reittiä, lepäävät ladoissa, rakennusten lähellä, kuusenoksien alla
- Kauan pakoilleet käyvät öisin tunkioilla ja ravintoloiden jäteastioilla
- Karannut koira on arka, sitä ei saa lähestyä.
ILMOITTELU
- Oman kunnan löytöeläintarhaan on jo soitettu, ellei koiraa (koirat) ala löytyä, seuraavaksi soitetaan naapurinkuntien löytöeläintarhoihin.
- Naapureille, etenkin niille, joilla on lieteallas. Niissä on pääsääntöisesti liian matalat reunat, joiden yli koira voi pudota.
- Ilmoitus radioon seuduilla, joilla radiot ottavat vastaan katoamisilmoituksia.
- Katoamisilmoitus nettiin ja paikallislehteen. Ei koiran nimeä näihinkään ilmoituksiin!
- Laaditaan kuvallisia katoamisilmoituksia (lappuihin ei laiteta kadonneen nimeä, sillä koira saatta pelästyä pahemman kerran vieraan kutsusta, koska sen adrenaliinitaso nousee karkureissulla). Laput kannattaa suojata kontaktimuovilla).
Samalla kun tulostetaan ilmoituslappuja, soitetaan
- Eläinlääkärille, taksikeskukseen, VPK:hon, aamulehden jakelukeskukseen, lintutarkkailijoille, tiedossa olevalle avuliaalle paikkakuntalaiselle, joka tuntee seudun ja asukkaat ja lupaa laittaa tietoa eteenpäin.
- Maaseudulla myös vapaapalokuntaan ja lähimpiin kyläkauppoihin, joihin kannattaa viedä kuvailmoitukset heti kun ehditään.
LAPUTTAMINEN
- Katoamislappuja jaetaan iäkkään koiran kadottua ainakin viiden kilometrin säteellä. Nuoren koiran kadottua ilmoituksia voi joutua viemään paljon laajemmalle, jopa 20 km päähän ja kauemmaksikin. Lappuja jätetään baareihin, kauppoihin, nakkareille, huoltoasemille, sähkötolppiin jne.
LISÄOHJEITA KADONNEEN KOIRAN ETSIMISEEN
Yleensä karannut koira palaa katsomaan odotellaanko sitä karkaamispaikalla. Vaikka koira olisi lähtenyt kotipihalta, sinnekin jätetään tuttu vaate / kadonneen pennun nukkumaboksi, vettä ja ruokaa.
Kotona pidetetään portti / autotallin ovi auki, vaikka koira olisi kadonnut jopa muutaman kymmenen km päässä kotoa.
- KOTIPIHALLA KANNATTAA GRILLATA 1-3 katoamisen jälkeisenä päivänä - iltana. Todennäköisesti koira ei enää myöhemmin kotipihalla asti tule, vaikka olisi sieltä karannut, vaan sille grillataan, ruokitaan havaintopaikoilla ja ehkä lopulta loukuttaa, ellei sitä muilla keinoin saada kotiin. (Kun koira niin sanotusti jättää lauman, se käyttäytyy ikään kuin laumansa jättänyt susi. Tämä ei tarkoita sitä, että kiltistä koirasta tuli vihainen. Koiran luonne ei muutu karkureissulla, mutta sen adremaliinimäärä pysyy koholla jotta se selviäisi. Sudella ei ole paluuta laumaansa, jos se ottaa hatkat tai jos se ajetaan pois laumastaan. Yksi erikoinen tapaus oli muutama vuosi sitten; sekarotuinen koira otti hatkat kotoa ja oleili muutaman kilometrin päässä kylän keskustassa pari viikkoa, ei antanut kiinni omistajalle eikä muillekaan. Koiraa ei yritetty loukuttaa. Kaksi viikkoa karkaamisesta koira ilmestyi takaisin kotipihalle ikään kuin se ei olisi koskaan poissa ollutkaan. Omistaja oli ihmeissään koiran käytöksestä ja oli kyllä moni muukin).
- Jos koira lähti pelästymisen takia, jätetään tuttu vaate ja ruokaa jonkin matkan päähän paikasta, josta se lähti.
Jos koira lähti pelästyttyään jotakin, sitä ei kannata huudella edes alussa. Jos se karkasi muuten vain tai lähti riistan perään, kokemus on osoittanut, että se voi tulla takaisin, kun tuttu ihminen kutsuu. Jos karkaamisesta on pitkä aika, koiraa ei pitäisi enää huudella. (Koiran houkuttelemisesta toisessa ohjeessa).
Aluksi koiraa etsitään lähiympäristöstä. Voidaan myös tutkia autolla tai pyörällä ajaen lähitiet ja tienvarret, mutta ns. jalkapatikkaetsiminen on karkaamisen alkuvaiheessa paras etsimistapa (jos koira pelkää autoja, se todennäköisesti karttelee tietä.) Autoilusta pitävä koira tunnistaa oman perheen autonäänen. Ellei koira ole lähtenyt saaliin jäljille, on se todennäköisesti lähtenyt kulkemaan helppokulkuisinta reittiä. Yksi mahdollisuus on sekin, että se lähti vastatuuleen, josta on se on saanut nenäänsä mielenkiintoisen tuoksun. Vaihtoehtoja on siis monia.
Ellei koiraa pian löydy, ILMOITA katoamisesta kunnan löytöelaintarhaan ja poliisille.
Netti-ilmoitus kannattaa laittaa heti. Jos etsijöitä on useita, hajaannutaan eri suuntiin, ja etsitään rauhallisesti, ettei pelästytetä karkuria. Missään nimessä kadonnutta EI PIDÄ ETSIÄ useilla mönkijäillä tai moottorikelkoilla. Jos etsintämatkat osoittautuvat ylipääsemättömän pitkiksi, luulisi rittävän, kun jälkiä seurataan yhdellä ajoneuvolla.
Grillata kannattaa myös kotipihalla, jos koira karkasi kotoa, ruuantuoksu on tuonut monta koiraa kotiin.
Korvat pidetään etsiessä kuulolla. Moni koira on löytynyt vasta liikenteen melun hiljennyttyä.
Maaseudulla tutkitaan karkaamispäaikan lähistöllä olevat ojat, lammet, lietealtaat, siilot, seulotaan maastoa samalla kuulostellen ääniä. Ei isoja etsintäporukoita, ei etsijäksi koiraa, joka ei ole karkurin tuttu. Poikkeuksena koira, joka on tottunut jäjittämään kadonneita koiria.
- KARANNUT ROHKEA PENTU HAKEUTUU IHMISTEN PARIIN. ARKAA PENTUA JOUTUU TOSISSAAN ETSIMÄÄN, KOSKA SE PIILOUTUU, EIKÄ TULE KUTSUMALLA ESIIIN. Kannattaa pyytää kasvattaja pennun OMAN EMÄN kanssa etsimään pentua.
- Samalla kun etsitään, pudotellaan postilaatikkoihin katoamislappuja.
- Hajujälkien tekeminen karkaamispaikalta turvallista reittiä kotiin. Omistajan ja perheen koiran jalanjäljistä jää tuttu tuoksu.
- Etsintäalueen laajentaminen, lappuilmoittelun laajentaminen. Tutkitaan tienvarret ja radanvarsi.
- Havaintojen tarkistaminen sitä mukaa kun niitä saadaan.
- Tarkkailllaan internetin talteenotto- havainto- ja jopa myynti-ilmoituksia.
Ellei koira löydy, eikä siitä saada havaintoja, kannattaa laajentaa löytöeläintarhailmoittelua ajoissa. Jotkut soittelevat läpi kaikki löytöeläintarhat; koira on voitu ottaa autonkyytiin ja jättää määränpään löytöeläintarhaan.
- AINA, kun saadaan varmalta tuntuva havainto, havaintoalue laputetaan. Tutkitaan mahdoliset ojat ja muut vaarapaikat. Ei pidä pettyä, ellei koiraa näy, kun sitä mennään sinne etsimään. Harva omistaja näkee koiraansa havaintopaikalla, koska pakoileva koira alkaa vierastaa kaikkia.
- Jätetään ruokaa paikkaan, josta havaintoja saadaan lisää. Siellä voi myös grillata. Joskus voi tärpätä yhdenkin havainnon jälkeen.
Pitkään reissussa olleen koiran adrenaliinitaso on normaalia korkeampi, koira ei tule omistajan luo kutsusta, eikä näyttäydy havaintopaikalla omistajalle. Jos sitä huutaa se lähtee karkuun.
(Ajanklohtaista -linkissä kerrotaan mm. Paipista, joka pinkaisi karkuun nähtyään omistajansa).
Kannattaa huomioida, että monista vain parikin päivää karkuteillä olleista koirista tulee hämärässäliikkujia. Tällöin koira etsii suojaisan lepopaikan, jossa se nukkuua valoisana aikana.
- Koiran loukuttaminen ruokintapaikan lähelle. Ellei koira tunnista enää omistajaansa, eikä sitä saa houkuteltua millään keinolla luo (Ks. oma koira kiinni neuvokkuudella), se loukutetaan mahdollisimman pian, jotta se ei enää vaihtaisi maisemaa.
Ks. Loukuttaminen
