Karkurit.fi Lemmikki kateissa?
Etusivu Lisää ilmoitus Löytöeläintarhat Etsintäohjeet Blogi Linkit
Kirjaudu
KARKURIT.FI
Maksutonta ilmoitustilaa ja kokemusperäiset
ohjeet kun lemmikki on kateissa.
Jätä ilmoitus
menu

Keskikorvantulehdus ei ottanut parantuakseen

Tämä aihe on tärkeä, vaikkakaan ei liity mitenkään kadonneisiin lemmikkeihin.

Koiran korvatulehduksen paraneminen saattaa kestää. Kun Roope-koira sairastui, osui eläinlääkärin diagnoosi heti oikeaan. Sen virheen lääkäri kuitenkin teki, että hänen määräämänsä antibiottikuuri osoittautui aivan liian lyhyeksi.

En ollut koskaan ennen törmännyt koiran keskikorvatulehdukseen. Eräänä keväisenä aamuna Roopelle ei kelvannut ruoka  ja se piti päätään vinossa. Kun oli tarkoitus mennä ulos, Roopen jalat eivät kantaneet. Laitoin sille yukvat valjaat ja puoliksi kannoin sen ulos. Tein Roopen sairastamisesta seuraavat muistiinpanot:

24.03.2011

Roope saa 1,5 Kefalextablettia kahdesti päivässä. Lisäksi annan sille viikon ajan kerran päivässä nestemäistä särkylääkettä

Roope parani

eri aikaan kuin antibiootin. Olemme joutuneet kantamaan Roopen edellen ulos valjaita apuna käyttäen. Apuna ovat hyvät,  tukevat valjaat, joissa on kahva selän puolella. Tänään ei ole enää tarvinnut paljon kannatella, mutta varuiksi täytyy kahvasta pitää kiinni, ettei satu haaveria.
Soitin eilen eläinlääkärille ja pyysin uuden antibiottikuurin apteekkiin. Alussa Roope ei edes syönyt. Nyt syö hyvällä ruokahalulla purkkiruokaa, johon sekoitan papanoita. AB-piimää ei huoli, vaikka on aina ollut hulluna siihen. Hiivaa Roopen korvissa ei esiinny, koska on saanut usein jatkuvasti AB-piimää.

22.04.2011
On pitkäperjantai ja Roopen korvatulehdus parantumassa.  Takapakkiakin tuli, kun Roopen pää meni kolme päivää sitten uudelleen vinoon. Tuli kiire hankkia lisää lääkettä juuri kun hoitava eläinlääkäri sattui olemaan kuuden päivän lomalla.  Tuttu eläinlääkäri aiemmalta asuinpaikkakunnalta soitti reseptin apteekkiin. Nyt Roope on syönyt antibiottia jo kolmekymmentä päivää, huomenna aloitetaan uusi 10 päivän kuurin. On siis äärimmäisen tärkeää jatkaa lääkekuuria riittävän pitkään. Roopelle on tullut painoakin sopivasti lisää. Se söi syksyllä tien reunasta jotain sopimatonta ja sai ripulin. En saanut sen painoa nousemaan entiselleen. Nyt kun käveleminen oli välillä aika horjuvaa, emme kävelleet paljoa, joten paino nousi. Voidaan tehdä jo pitempiä lenkkejä.

 27.11.2011 Niin se vaan sitten Roopenkin kohdalle tuli viime perjantaina lähtö juuri, kun Roope täytti 13 ja puoli vuotta, Roope heräsi 25.11.2011 aamulla seitsemältä molemmat takajalat halvaantuneina. Tuskia sillä ei ollut, mutta ilmeisesti aivoihin oli joku häiriö tullut, koska sen pää heilui aavistuksen verran eikä se pystynyt juomaan vettäkään. Vein sen puoliksi kantamalla kahvavaljailla ulos tarpeilleen. Jonkin ajan kuluttua pää lakkasi heilumasta, ja Roope pystyi juomaan vettä. En tiedä johtuiko halvaantuminen keskikorvatulehduksesta, joka Roopella oli maaliskuussa. Syynä voi olla myös se, että Roopessa oli saksanpaimenkoiraa. Siinä oli myös aavistus tanskandoggia ja labradorinnoutajaa. Vein Roopen eutanasiaan, en jäänyt odottamaan, että sille tulisi uusia häiriöitä. Ei se ressukka päässyt kävelemään autoon mennessä, eikä autosta poistuessa. Kannatin sitä valjaista. Roope auttoi itse etujaloillaan, kun nostin sen valjaista auton takapenkille. Vaikka sydäntä kivisti, yrin olla mahdollisimman reipas, ettei Roope ahdistuisi. Seuraavana päivän hautasin Roopen pieneläinhautausmaalle, jossa lepää myös osa Roopen iäkkäiksi eläineistä sisaruksista ja kaksi kissakaverusta. Roope oli pentuna vilkas ja aikuisena rauhallinen. Metsälenkeillä se pysyi aina hallinnassa, vaikka ei ollut hihnassa. Roope oli sopuisa, uskollinen ja kiltti ystävä, joka tuli toimeen minkä tahansa koiran kanssa. Se ei jahdannut edes naapureiden ulkokissoja. Roope oli sydämeltään yhden ihmisen koira. Ottaisin Roopen koska tahansa takaisin. Maija Ankkuri Julkaistu Karkurisanomissa v. 2014