Koiranomistajan rauhallisuus ja hajujäljet ohjasivat karkurikoiran kotiin

Arka koira lähti seikkailemaan auki jääneen pihportin kautta Varsinais-Suomen Pöytyäll. Omistaja houkutteli hajujälkivanalla seikkailijan kotiin. Karkaaminen ja etsintä omistajan omin sanoin:

"Minulla on iso, huolellisesti aidattu piha ja olen tosi tarkka, etteivät koirat pääse karkaamaan. Eilen aloitimme lenkkeilytreenit pihan ulkopuolella hyvin aran rescuen kanssa omalla pellolla. Kiersimme pellon ja tulimme pihalle takaisin etuportin kautta eli eri reittiä. Vaihdoin koiralle liinan perään ja hän sai kulkea vapaasti pihalla.

Pian sain puhelun naapurilta, että koira oli karannut. Lähdin saman tien sinne herkkupurkki kädessäni. Koira ehti kulkea jo pellolle. Hain nopeasti toisen koiran, se usein helpottaa karkurin luoksetuloa. Tällä kertaa siitä ei kuitenkaan ollut apua. Illalla tarkastin vielä pihaa, että miten ihmeessä koira oli voinut karata, ja sitten katseeni osui takaporttiin, joka oli auki. Minä, joka en ikinä unohda portteja, olin unohtanut portin auki.

Seuraavaksi tein karkuri- ilmoituksen someen ja Karkurit.fi- sivustolle. Ilmoitin saman tien asiasta myös Etsijäkoiralitolle, vaikkei toimenpiteitä vielä tarvittukaan. Tuntui kuitenkin hyvältä, että taustalla oltiin tietoisia ja varauduttiin. Lähdin hakemaan kaupasta tonnikalaa öljyssä sekä grillimakkaraa ja metwurstia. Laitoin tonnikalaa ja lämmintä vettä isoon pulloon ja valutin sitä eri suunnista ihan pihan perälle ja kotiovelle asti.

Grillasin makkaraa pihalla, josko tuoksu saisi koiran tulemaan kotiin. Koirasta ei kuitenkaan enää tullut havaintoja sen illan aikana.

Alkuyöstä ajelin vielä ympäristössä kävelyvauhtia autolla, sillä koira tuntee auton äänen hyvin ja sillä on positiivinen merkitys. Lisäksi pimeässä saattaisivat valjaiden heijastimet näkyä. Mitään ei kuitenkaan näkynyt.

Aamulla toinen naapuri soitti, että oli saanut näköyhteyden koiraan. Lähdin saman tien toisen koiran kanssa sinne kävelemään, taskussa eilen grillattua makkaraa. Teimme lyhyitä kävelyjä eri suuntiin, jotta hajumme jäisi koiralle. En kuitenkaan nähnyt koiraa.

Sitten saimme uuden puhelun, että koira pyörii oman peltomme läheisyydessä. Kävin hakemassa metwurstia ja laitoin sitä pellon ulkolaidoille, jossa hän on kävellyt.

Tulimme pihalle aitojen sisäpuolelle ja näin karkurin tiellä talomme kohdalla. Hän oli täysin keskittynyt hajujälkeen ja kaikessa rauhassa hän nuuski tonnikalavanaa ja kulki kohti pihaa. Heittelin taskussa olevaa makkaraa peremmälle pihaa ja koira kulki makkaran perässä. Rauhassa ja rennosti kuljin takaportille ja suljin sen. Kun koira oli

edelleen keskittynyt hajujälkeen ja ruokaan, siirryin rauhassa kohti etuporttia ja suljin sen.

Kun koira oli sisällä pihassa, odotin hetken ja sitten otin käteeni liinan, joka oli karkurireissulla ollut perässä ja ohjasin koiran rauhallisesti sisään, jonne koira

mielellään menikin. Tarkistin, että koira oli vahingoittumaton ja sitten koira jo tepsuttelikin omaan petiinsä ja rojahti sinne nukkumaan.

Jossain koira lienee ollut kiinni, koska liina oli melkoisen rähjäisessä kunnossa. Kaikeksi onneksi koira oli kuitenkin päässyt irti.

Avainasemassa koiran karkurireissussa oli rauhallisuus. Tässä ehkä kokemus karkurireissuista, joissa olen itse ollut mukana auttamassa, auttoi. Kykenin tekemään päätöksiä seuraavista toimista tarkemmin ja paremmin sekä huomioimaan kaikki tarvittavat tekijät.

Hyvin tehty hajujälki oli se, mikä sai koiran keskittymään ja ohjautumaan pihalle. Lisäksi ihmisten ilmoittamat näköhavainnot olivat avuksi.

Jokainen meistä tekee virheitä ja unohtaa, mutta toki se harmitti, eniten tietenkin koiran puolesta. Pääasia kuitenkin on, että hän on ehjänä kotona ja oma itsensä.

Seuraavaksi pitikin selvitellä, miten herkkujen perässä pihalle kulkeutunut kettu saataisiin porttien ulkopuolelle. Tämä muistutuksena, että portit kannattaa sulkea silloinkin, kun lähtee pihalta.

Jos portit jättää auki, on riskinä, että pihalle menee luonnonvarainen eläin ja kun takaisin tullessa portit sulkee, ei tämä pääse pois. Kettu löysi tiensä ulos, kun portit avattiin ja heitettiin herkkuja portin ulkopuolelle.

Olipahan seikkailu. Ensi yönä meillä nukutaan varmasti aika hyvin

Kiitos kaikille, jotka auttoivat karkurikoiran kotiin!"

 Maarit