SIILIEN HYVINVOINTI

Annulii Koponen on huolissaan siileistä – tarkista puskat ennen kuin trimmaat ne

Piikikkäiden ja pienten siilien turmana ovat kesäkaudella usein liikenne, ruohonleikkurit, pensastrimmerit ja rotanloukut. Eläimistä etenkin ketut, supikoirat ja varislinnut ahdistelevat siilejä.

Riihimäkeläinen siilien ystävä Annulii Koponen pitää talvisin siileille horroshotellia, jossa on horrostanut siilejä myös Keski-Uudeltamaalta. Horroshotellitoiminnan ohella Koponen hoivaa loukkaantuneita siilejä Nurmijärveä, Järvenpäätä, Keravaa ja Tuusulaa myöten.

– Joskus siili on ollut niin pahoin kolhiintunut, että se on toimitettu suoraa päätä kunnaneläinlääkärille, suree Annulii Koponen.

Äskettäin yksi riihimäkeläissiili menehtyi tarkkaamattoman trimmaajan käsiin. Ikävästä tapauksesta kerrottiin Facebookissa.

Koponen murehtii sitä, että ihminen käy puutarhansa kimppuun varmistamatta etukäteen, ettei satuta pitkän ruohon tai runsaslehtisen pensaan suojaan käpertynyttä siiliä.

– Pihapensaat ja puskat pitäisi käydä penkomassa ennen trimmausta. Minun sydämeni särkyisi, jos pensaassa olisi ollut siili, kun juuri sen trimmasin. Toki vahinkoja sattuu kenelle vaan, mutta kyllä minä tarkastaisin pensaan ennen trimmaamista.

– On kauhea kärsimys eläimelle, kun siltä lähtee puoli jalkaa trimmerillä pois. Harva trimmaa nurmikkoa, kyllä ne siilit ovat puskien alla. Isompi homma on alkaa hankkia apua sille eläimelle kuin nähdä sen verran vaivaa, että tarkastaa pensaan ennen trimmaamista, Koponen painottaa.

Viime aikoina on uutisoitu rottien lisääntymisestä ja rotanloukuista, joihin onkin rotan sijaan mennyt siili.

– Kun me ihmiset vähän ajateltaisiin, voitaisiin ennalta ehkäistä sitä, ettei myös siilit joutuisi rotanloukkuun.

– En ymmärrä, miten jollain on tarve laittaa rotanloukku paikkaan, jossa loukkuun voi osua koiran kuono tai naapurin kissan jalka.

Rotanloukun voi laittaa pieneen pahvilaatikkoon, jossa on rotanmentävä kolo ja loukku sijoittaa sisätiloihin, ei ulos.

Jos loukku on pakko laittaa ulos, se kannattaa sijoittaa ylös pois siilien jaloista.

– Rotta on hyvä kiipeämään se löytää loukussa olevan herkun korkeammaltakin.

Annulii Koponen toivoo ihmisten tarkkailevan pihoillaan liikkuvien siilien kuntoa. Matalajalkainen siili tarttuu helposti rastasverkkoon.

Se voi myös pudota sadevesikaivoon tai jumittua ahtaaseen koloon.

– Jos havaitsette jotain epätyypillistä käyttäytymistä, tai ulkoisia vammoja, toimittakaa siili hoitoon tai ainakin tarkastettavaksi luonnonvaraisiin eläimiin perehtyneelle hoitajalle tai eläinlääkärille.

Nurmijärven kunnaneläinlääkäri Karita Bergholm mieltää siilien viihtyvän paremmin taajamissa kuin maaseudulla, jota Nurmijärvellä riittää.

– Tänä vuonna on vastaanotolla ollut yksi siili. Ihmiset osaavat varoa ja siilit liikkuvat enimmäkseen hämärässä, Bergholm sanoo.

Järvenpään kaupungineläinlääkäri Riku Pukonen hoiti viime keväänä puolitoista kuukautta kotonaan siiliä, jolla oli tulehtunut paise.

Siili parani ja pääsi vapauteen.

– Tänä keväänä vastaanotolla on käynyt pari-kolme siilipotilasta, Pukonen kertoo.

Tuusulan kunnaneläinlääkärinä työskentelevän, luonnoneläimiin erikoistuneen eläinlääkäri Einar Erikssonin potilaana on puolestaan kuluvana keväänä ollut neljä siiliä, kaksi Keravalta ja kaksi Tuusulasta.

Helsingin Korkeasaaressa hoidetaan loukkaantuneita luonnoneläimiä koko maan alueelta. Tänä vuonna Uudenmaan sulku aiheutti sen, että loukkaantuneita siilejä on tuotu pääosin Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.

– Meille tulee myös horrostavia siilejä, jotka palautetaan keväällä hoitopaikoilleen, kertoo Korkeasaaren eläintenhoidon johtaja Nina Trontti.

– Loukkaantuneita siilejä tänä vuonna tullut 34. Pari siiliä on tuotu kuolleena ja pari jouduttu lopettamaan, kun on jalka ollut poikki.

Siili selviää kolmellakin jalalla, jos yleiskunto on muuten hyvä.

Luonnonvaraisten eläinten hoitajien yhteystietoja: www.karkurit.fi/blog/loukkaantuneiden-luonnonvaraisten-elainten-hoitajia/

Tämä aina ajankohtainen juttu julkaistu Nurmijärven Uutisissa 9.6.2020