Uudenmaan karhut, sudet ja muut petoeläimet

Uudenmaan sudet

Uudenmaan susihavaintojen määrä on kasvanut merkittävästi. Alueella on tehty syyskuusta 2024 alkaen noin 800 havaintoa. Sudet ovat levittäytyneet uusille alueille. Havaintoja on tullut erityisesti Espoosta ja Vantaalta. Uusia reviirejä on muodostunut Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulle, kuten Raaseporin ja Salon alueelle. (Yle)

Vakiintuneista susilaumoista lähtee sukukypsyyden saavuttaneita susia (sekä uroksia että naaraita) etsimään omaa puolisoa ja omaa reviiriä, mikä on luonnollinen tapa välttää sisäsiitosta ja perustaa uusia laumoja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sudet liikkuvat myös yksin, eivät ainoastaan laumoina. Susista lisää asiantuntijan haastattelussa, joka löytyy alempaa.  

Myös karhuja esiintyy Uudellamaalla vakituisesti. Karhuhavaintoja on tehty erityisesti Hyvinkäällä, Tuusulassa, Espoon ja Vantaan reuna-alueilla, Mäntsälässa ja Porvoossa.  (Poliisi) 

Suurimmat karhumäärät asuvat Uudenmaan länsipuolella Lohjan Nummi-Pusulassa, jonka karhukanta on viime vuosikymmeninä vakiintunut ja paikoin runsastunut, tehden Nummi-Pusulasta yhden Länsi-Uudenmaan karhurikkaimmista seuduista. Jo 1990-luvun lopulla alueella arvioitiin liikkuneen viitisentoista karhua, ja havaintoja tehtiin usein myös pentueista. (Yle)

Karhu välttelee ihmistä

Karhu välttelee viimeiseen asti ihmisten kohtaamista. Siksi onnekas sattuma oli että näin vuonna 1999 Karkkilan Porintien viereisessä metsikössä ison karhun, joka oli todennäköisesti poikennut pistäytymään Pusulan korpimetsästä.

Isokokoinen eläin seisoi takajaloillaan ja jäi paikoilleen ohittaessani sen noin 10 metrin päästä kahden sosiaalisen koirani kanssa. Asuin 5,5 vuotta alueella. Välttelin koirieni kanssa Högforsin Porintien puoleista metsää koko sen syksyn. 
Ilmoitin karhuhavainnosta Nummi-Pusulan riistanhoitoyhdistyksen Taisto Seppäselle, jota olin hieman aiemmin haastatellut paikallislehteen. Parhaillaan Seppänen toimii Nummi-Pusulan riistanhoitoyhdistyksessä petoyhteys- ja suurriistayhteyshenkilönä. Seppäsen asiantuntemukseen luottaa moni muukin.

Kun sain Seppäsen karhuhavaintoni jälkeen langanpäähän, hän kertoi kuulleensa poliisilta, että Porintiellä oli nähty pentukarhu Karkkilan kohdalla. Autonsa pysäyttänyt mieshenkilö oli viisaasti töötännyt torvea, kunnes pentu oli paennut metsään. Jos hän olisi mennyt tielle, olisi metsästä saattanut ilmestyä pentuaan suojeleva emo.

Enää eivät eläimet pääse Porintielle umpimetsästä, koska tienvarrella on riista-aita. Hirvieläinkolaritkin loppuivat aidan pystyttämisen jälkeen.

Kysymyksiä petoeläimistä

Taisto Seppänen onko Nummi-Pusulan karhumäärä kasvanut entisestään?
- On, mutta karhut eivät ole käyneet ihmisen kimppuun. Ne syövät marjoja, muurahaisia ja pieniä nisäkkäitä ja vasoja.

Mitä muita petoeläimiä siellä liikkuu?
- Ilveksiä on kymmeniä. Ilveksen hampaat on semmoiset, että se odottaa aina tuoretta lihaa.
- Ilves tappaa kissan, jonka se kokee kilpailijakseen, mutta jättää sen syömättä. Ilveksen on helppo tappaa myös koira hyppäämällä koiran selkään ja puremalla siltä niskat poikki.

Koiranliha ei kelpaa aikuiselle ilvekselle, mutta pentujen se antaa syödä koiranlihaa. Ilveksen pääasiallinen ruoka on peura ja kauris. Paremman puutteessa ilvekselle kelpaavat myös jänikset.  Ilvesemo ruokailee aina ennen pentuja.

Entä linnut?

- Metsissä asustaa ympäri vuoden kanahaukkoja, jotka saalistavat teeriä ja fasaaneja ja käyvät pihoilla liikkuvien kanojen kimppuun.

Kanahaukka tuskin tappaa koiraa. Entä huuhkaja?
- Huuhkaja voi napata aika isonkin eläimen.
- Täällä on myös kotkia, vaikka meri on kaukana. Meidän omalla pellolla merikotkat möyhensivät tappamaansa kaurista. Kotkia oli kaksi. Toinen lähti lentoon ja toinen jäi syömään tapettua eläintä.

Tappavatko supikoirat ja mäyrät koiria?
- Supikoira on niin hidas, ettei se saa isoa saalista kiinni. Supi syö pikkujyrsijöitä, sammakoita, kaloja, lintujen munia ja poikasia, raatoja, hyönteisiä, matoja, etanoita sekä marjoja ja hedelmiä.
- Mäyriä on täällä myös jonkin verran.  Mäyrä syö sammakoita ja hiiriä ja myyriä.  Se käy koiran kimppuun vain, jos koira ahdistelee sitä.

Sudet

Teillä on Nummi-Pusulassa myös susia.

-Täällä on kaksi laumaa. Kolmen suden lauma ja kahden suden lauma.  Sudella on oma reviirialue. Jos sinne tulee eri reviiriltä susi, se ajetaan pois.

Riistaa on ilmeisesti riittävästi?
- Susi on niin viisas, ettei se tee laumaa sellaiselle alueelle, jolla ei ole riistaa. 

Kuinka susi käyttäytyy, kun se saalistaa eläimen? Viekö se sen mukanaan?
- Kun susi tappaa eläimen se syö sen siinä paikassa. Se liikkuu niin paljon, että seuraavalla kerralla tapetaan toinen.

Voiko susi saalistaa ja syödä koiran?
- Voi jos koira on yksin ilman valvontaa ja susi on nälkäinen.
Koira ei pärjää sudelle. Laumanvartija pystyy karkottamaan suden pois, mutta tappelutilanteessa susi pärjää paremmin. Susi välttelee kuitenkin joutumasta kuonot vastatusten laumanvartijan kanssa. 

Kyseli: Maija Ankkuri
Vastasi: Taisto Seppänen

Suomen susimäärää vähennettiin