Karkurit.fi Lemmikki kateissa?
Etusivu Lisää ilmoitus Löytöeläintarhat Etsintäohjeet Blogi Linkit
Kirjaudu
KARKURIT.FI
Maksutonta ilmoitustilaa ja kokemusperäiset
ohjeet kun lemmikki on kateissa.
Jätä ilmoitus
menu

Varkailta pois saatuja koiria

Miltä tuntuisi, jos oma kissasi  tai koirasi joutuisi varkaan käsiin, etkä näkisi sitä enää koskaan? Suomalainen uskoo rehellisyyteen eikä huomaa, vaikka naapuriin ilmestyisi varastettu koira, ei sittenkään, jos varkaudesta on kerrottu televisiossa ja radiossa, kuten silloin, kun koiravarkaat lykkäsivät tien päältä "löytämänsä" labbiksen parvekkeelle.

Koirat hälyttivät apua

Itä-Helsingin ja Vantaan laitamilta varastettu labradorinnoutajauros Ossi löytyi, kun se haukkui kahden muun koiran kanssa parvekkeella. Ossin varastanut pariskunta oli lähtenyt perjantai-iltana jonnekin ja koirat oli lykätty parvekkeelle.

Ossin omistajien naapurissa asunut toimittaja kertoi koiravarkaudesta radio-ohjelmassaan. Lisäksi Ossin isäntää haastateltiin televisiossa. Ohjelmiin oli laitettu paljon toivoa, mutta ne eivät tuoneet Ossia takaisin. Onneksi Ossi ja kumppanit huomasivat itse, ettei kaikki ollut ihan kohdallaan.

Kolme haukkujaa parvekkeelta huostaan ottanut poliisi vei koirat löytöeläintarhaan. Yhden sirunumero täsmäsi labradorinnoutaja Ossiin, joka oli ollut kateissa joitakin viikkoja. Ossi oli karannut talutustilanteessa ja nähty sen jälkeen nuorella naisella ja miehellä. He olivat luvanneet viedä koiran löytöeläintarhaan. Pitivät sen kuitenkin itse.


Hoikistunut Ossi riemastui valtavasti nähdessään isäntänsä ja emäntänsä.
- Itsellä oli mielessä, että tunteekohan se enää, mutta kyllä tunsi! Ja oli kamalan nälkäinen. Nukkui loppuyön ihan kuin tukki ja on selvästi tyytyväinen. Olo on ihan hirmuisen helpottunut, mutta koko ajan on vielä mielessä, minne kaikkialle pitää ilmoittaa ja mitä kaikkea pitää tehdä, kertoi Ossin isäntä jälkikäteen.
- Ossin tapaus oli sellainen, että sitä ei enää haluaisi koskaan läpi käydä. Mutta vieläkin lämmittää se avun määrä mikä saatiin tutuilta, puolitutuilta ja tuiki tuntemattomilta ihmisiltä. Vielä löytyy pyyteetöntä auttamisenhalua tästä välillä ei niin mukavasta maailmasta.

Ossin varastanutta paria odoteltiin muutaman kuukauden päästä turhaan Vantaan käräjäoikeuteen. Istuntoa jouduttiin lykkäämään koska syytetyt eivät tulleet paikalle.

Nappasi sylikoiran kaupan edestä

Kun helsinkiläisrouva kävi Katajanokan lähikaupassa ruokaostoksilla, hän otti aina sylikoiran mukaan ja jätti sen kaupan eteen odottamaan. Näin koira sai liikuntaa, ja omistaja ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Erään ostosmatkan jälkiseuraus oli, että rouvan sylikoira varastettiin, kun se odotteli rouvaa Katajanokan Alepan ulkopuolella. Vaikka omistajarouva viipyi kenties vain hetken, ei varasta näkynyt missään, kun hän tuli kaupasta. Hätääntynyt omistaja lähti poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta. Kun hän palasi kotiin, ja soitti Karkurit.fi -sivujen neuvontaan hän kertoi, että hänen naapurinsa oli nähnyt bussissa keski-ikäisen naisen, joka oli pitänyt hänen koiraansa sylissään.

Omistajalla oli hyvä onni sikäli, että koiran varastanut nainen sattui olemaan kehitysvammainen, jonka luona käy kotiavustaja. Avustaja meni varkautta seuranneena päivänä asiakkaansa kotiin ja näki, että sinne oli ilmestynyt pieni koira. Asiakas valehteli ostaneensa koiran, mutta kotiavustaja ei uskonut häntä vaan soitti poliisiasemalle ja kertoi koiran tuntomerkit. Tieto Helsingissä tehdystä koiravarkaudesta oli jo kaikilla poliisiasemilla. Kotiavustajan ansiosta helsinkiläisrouva sai koiransa takaisin.

"Imatralaisnaisen" varastama koira löytyi Järvenpäästä

Valkoinenpaimenkoira karkasi uudelta omistajaltaan ja oli kateissa useita päiviä. Kun koira löytyi, omistaja laittoi sen myyntiin.

Kun omistaja laittoi nettiin myynti-ilmoituksen. Ostajaksi ilmoittautui  "imatralaisnainen". Tapaaminen sovittiin helsinkiläisen ravintolan parkkipaikalle. Kun ostajaehdokas meni keskustelemaan koiran ostamisesta, hän nappasi talutushihnasta kiinni ja lähti juoksemaan. Koira seurasi juoksijaa. joka huusi autoon mennessään maksavansa koiran viikon kuluttua. Nainen ilmoitti myöhemmin omistajalle, ettei maksa koirasta mitään.

Omistaja teki valeostajasta rikosilmoituksen. Hän oli nähnyt naisen auton niin läheltä, että muisti sen värin, tyypin ja merkin sekä rekisterinumeron alkukirjaimet. Sieppaajan hän arvioi alle kolmikymppiseksi.

Kun "ostajaan" saatiin myöhemmin puhelimitse yhteys, hän valehteli olevansa koiran siepanneen naisen tuttava, kertoi asuvansa Järvenpäässä ja väitti olleensa koirakauppaa tehtäessä paikalla.

Sieppaaja oli laittanut heti tapahtumapäivänä 6.7.2013 nettiin myynti-ilmoituksen koirasta. Ilmoitus oli rekisteröityjen koirien osastolla, vaikka naisella ei ollut koiran papereita.  Hän ei ole ensimmäinen koirakauppias, joka on luvannut toimittaa asiakirjat, joita ei hänellä ole. ”Mikrosiru löytyy", luki ilmoituksessa. Poliisi paikallisti naisen auton tuntomerkkien avulla nopeasti. Koira haettiin pois ja omistaja kävi noutamassa sen paikallisesta löytöeläintarhasta. Kokemus oli omistajalle niin rankka, että hän päätti pitää koiran itsellään.

Varkaan isä vei koiran löytöeläintarhaan

Vantaalla oli kiltti kultainennoutaja Kamu karannut ilmeisesti narttukoiran perään. Urosta ei kuulunut takaisin koska varas oli napannut sen.

- Etsin sitä koko illan. Ilmoitin koiran tuntomerkit lähistön löytöeläintarhoihin poliisille, tielaitokselle sekä VR:lle. Myöhemmin etsin koiraa päivittäin. Epätietoisuus on kaikkein pahinta, kertoi koiran omistaja.

Yhdeksän päivää uroksen karkaamisen jälkeen oli löytöeläimiä vastaanottavaan Kennel Juppsguardiin soittanut iäkäs mies, joka oli kysynyt, oliko joku ilmoittanut kultaisennoutajan kadonneeksi. Kuultuaan, että Vantaan Korsossa kaivattiin kultainennoutajaurosta, mies toimitti koiran Juppsguardiin. Koira oli Kamu.
- Mies oli kertonut nähneensä uroksen myynti-ilmoituksen netissä ja ostaneensa sen. Hän oli jälkikäteen alkanut pohtia halpaa hintaa ja epäillyt, että koira oli varastettu, lertpo Kamun omistaja saatuaan koiransa kotiin. Vaikka varkaudesta on jo toistakymmentä vuotta, on se esimerkki siitä, kuinka eläinrakas ihminen toimii.

Tosiasiassa koiran palauttaja oli koiravarkaan isä, joka on todennäköisesti jo kuollut, rikä varas ei pysty kostamaan koiran palauttamista. En tiedä, kertoiko vanhus kellekään muulle kuin allekirjoittaneelle sitä, että oma poika oli varastanut tieltä löytämänsä koiran. Ehkä isän omaatuntoa soimasi, koska hän otti minuun yhteyttä useita kuukausia tapauksen jälkeen

Pyysivät hoitopalkkiota

Tuusniemellä karkuteille lähtenyttä saksanpaimenkoiraa kaupiteltiin karkaamisiltana tanssilavan portsarille.

Kauppoja ei syntynyt, mutta kaupantekoa sivusta seurannut henkilö oli seuraavana päivänä bongannut karkureista koiran katoamisilmoituksen.  Koira oli viikon kateissa. Kun tapauksesta kirjoitettiin paikallislehdessä, varkaat palauttivat sen omistajille. Vaativat jopa hoitopalkkiota, koska olivat hoitaneet koiraa viikon päivät. Eivät saaneet rahaa, mutta omistajat tekivät rikosilmoituksen. Vuosi taisi olla 2004. Varkaus meni syyteharkintaan. En tullut seuranneeksi, miten siinä lopulta kävi.

Kellarin ovesta pentuvarkaisiin


Kellokoskelaisperheen lukitulta lasiverannalta katosi pinserinpentu keväällä 2006. Taloon oli menty sisälle kellarin lukitsematta jääneestä ovesta.

Perhe oli asunut omakotitalossa vasta kaksi viikkoa. Kävin koirani kanssa selvittelemässä, minne varas oli pennun kanssa mennyt. Varkaan hajujäljet johtivat tien toiselle puolelle metsään. Koiravaras oli todennäköisesti tullut autokyydillä paikkakunnalle katsastamaan paikkoja. Pennun varastettuaan hän oli piileskellyt metsässä ja odottanut autokyytiä. Ennen pentuvarkautta mies oli katsellut muun muassa yli kilometrin päässä sijainnutta hevostallia.

Koiraetsijät ry:stä kävi myös yksi koirakko pyynnöstäni jäljittämässä pentuvarasta. Kumpikaan meistä ei luonnollisestikaan pentua ja varasta tavoittanut. Eittämättä pentu oli lähtenyt miehen matkassa muualle heti, kun tämä sai kyydin.

Koiranpentu ehti olla kateissa pari kuukautta. Se löytyi sattumalta, kun poliisi oli tehnyt ratsian murtoja harrastavan miehen kotiin. Pentuvarkautta ei voitu todistaa, eikä mies sitä myöntänyt. Vantaalaismies oli väittänyt ostaneensa pennun Malmin torilta. Pentu oli hyvin hoidettu. Kun kävin sitä koirani kanssa katsomassa, suunnitteli perhe vahtikoiran hankkimista.
 

Pentu vietiin takapihalta

Vuoden 2005 marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla Itä-Vantaalla asuva Satu havahtui, kun hänen rivitalon päätyasuntonsa ulkopuolelta kuului koiran vinkunaa.

Yöpaita päällään Satu vilkaisi ikkunasta ulos, jossa kaksi teini-ikäistä, tyttö ja poika, yrittivät kaikin keinon saada chihuahuanpentua tottelemaan ja jäämään rivitalon oven taakse.
- Kun pentu ei suostunut jäämään yksin istumaan, poika kirosi, ettei koiralla ole mitään narua tai pantaakaan kaulassa, kertoi Satu.

Nuoret yrittivät lähteä pois, mutta pentu tepsutteli heidän peräänsä. Nuoret miettivät ääneen, millä pennun saisi sidottua kiinni johonkin. Tyttö kuulosti siltä, että hän oli aineissa tai todella humalassa itkiessään hysteerisenä pojalle: "Miksi meidän piti mennä tää ottamaan?"

Kun Satu meni ulos, nuoret lähtivät juoksemaan pois koiraa roikottaen.
- Huusin perään, että jos olette koiran jostain varastaneet, viekää se heti takaisin samaan paikkaan!

Sisälle päästyään Satu soitti poliisille
- Annoin poliisille nuorten tuntomerkit ja painotin, että koira on erittäin pienirotuinen, lyhytkarvainen ja aivan vauva, eli ei välttämättä edes selviäisi ulkona yksinään hengissä yön yli. Tein sen minkä siinä tilanteessa pystyin, enempään en kyennyt. Mietin raukan kohtaloa lopun yötä ja katselin ikkunoista, josko nuoria vielä näkyisi.

Seuraavana päivänä Satu kuuli poliisilta, että aineissa olleet koiravarkaat oli saatu kiinni vajaa tunti hänen soittonsa jälkeen. Koiranpentu oli varastettu Vantaan Vaaralasta rivitalon aidatulta takapihalta, jossa se oli ollut muutaman minuutin yksin. Vasta 11-viikkoinen pentu pääsi eläinlääkärikäynnin jälkeen kotiinsa.

Onneksi silminnäkijä toimi niin kuin pitää toimia, soitti poliisille ja pyysi laittamaan havainnon Karkurit.fi -sivuille!

Varastettu pentu kainalossa poliisiasemalle

Helsingin Malmin poliisi ilmoitti torstaina 19.8.2004 puistolalaiselle kasvattajalle, että hänen kolme viikkoa kateissa ollut, varastettu koiranpentunsa odotti poliisiasemalla.

Kaksi naista kolmesta pentuvarkaasta oli mennyt hoitamaan Malmin poliisiasemalle jotain asiaa. Toisella oli varastettu pentu kainalossa. Poliisit tunnistivat pennun samaksi, jonka varkaudesta oli tehty ilmoitus ja jonka kuva oli poliisiaseman seinällä.

Varkaus oli tapahtunut 29.7.2004, kun Puistolassa asuva kasvattaja oli laittanut lehteen ilmoituksen myytävistä papillonpennuista, joita kolme kohteliasta naista meni katsomaan. Pentujen luovutusaika ei ollut vielä käsillä, koska ne olivat vasta neliviikkoisia. Siitä törkeät varkaat eivät välittäneet. Kun kasvattaja käänsi hetkeksi selkänsä, sieppasi yksi naisista urospennun syliinsä. Sen jälkeen naiset lähtivät karkuun. Perään juossut kasvattaja yritti pidätellä yhtä naisista, joka pääsi rimpuilemalla karkuun. Naiset poistuivat tummanharmaalla Toyota Corollalla. Jälkikäteen omistaja muisti auton rekisterinumerosta alkuosan.

Vielä pennun takavarikoinnin jälkeenkin naiset väittivät ostaneensa pennun jostain. Kasvattaja teetätti pennusta dna-tutkimuksen. Sen jälkeen ei ollut epäilystäkään siitä, että pentu oli sama, joka häneltä varastettiin.


Rottweiler pelasti tilanteen

Vuoden 2005 keväällä kaksi miestä murtautui Harjavallassa ikkunan kautta rakennukseen, jossa oli koiria.

Miehet varastivat kaksi rotukoiraa ja poistuivat ovesta. Seuraavana iltana varkaat myivät koirat porilaisessa ravintolassa. Kun ostaja siirsi koiria varkaan autosta omaansa, näykkäsi vuoden ikäinen rottweilernarttu ostajaa käteen ja koirat pääsivät karkuun.

Joku ilmoitti irrallaan juoksentelevista koirista Porin rankkurille. Tämä kävi ottamassa karkurit kiinni ja koirat pääsivät aamulla kotiin. Tapaus meni käräjille ja varkaat tuomittiin korvauksiin. Toisella koiravarkaalla oli vanhoja pohjia, joten hän joutui lusimaan.

Tapahtuman jälkeen koiranomistaja laitatti koirarakennukseen valvontakameran, jota pystyi seuraamaan reaaliajassa. Lisäksi aidatun tontin portti alettiin pitää lukittuna.

"Ostajat" varastivat

Koiran ostamisesta kiinnostunut pariskunta ilmestyi lapsineen vanhalla Volvolla riihimäkeläisen Kennel Laguunin pihalle.

Kennelin omistaja Hilkka Laitamo meni autossa olleen naisen kanssa toimistoon hakemaan naisen pyytämää puhelinnumeroa. Sen saatuaan nainen meni nopeasti ulos ja autoon, joka poistui pihalta kiireellä. Hilkka Laitamo ihmetteli, ”mikä niille nyt tuli?” Kun hän alkoi hetkeä myöhemmin siirtää tarhassa olleita koiria sisälle, hän huomasi, että kaksivuotias cavalier kingcharlesinspanielnarttu puuttui joukosta. Pihalla autossa odotellut mies oli kähveltänyt sen sillä aikaa, kun nainen oli viivytellyt toimistossa.
Hilkka Laitamo laittoi Karkuri.fi- sivuille kuvallisen katoamisilmoituksen, jossa luvattiin koiran löytäjälle huomattava palkkio. Kahden päivän kuluttua hänelle soitettiin ja kerrottiin, että kadonnut koira oli saatu kiinni Hyvinkäältä, jossa se oli juoksennellut vapaana. Koira palautettiin omistajalle palkkiota vastaan Hyvinkään rautatieasemalla.  Palauttajat eivät olleet samoja kuin koiran kähveltäneet.

Katosivat kesäjuhlissa
Koiraa ei kannata ottaa mukaan autoon, jos auton ovi jätetään lukitsematta.  Kesällä 2015 Helsingissä katosi autossa odotellut sylikoira. Koiran emäntä laittoi nettiin ilmoituksen isosta palkkiosta, joka maksetaan sille, joka palauttaa koiran löytöeläintarhaan. Koira vietiin muutaman päivän päästä Löytöeläintaloon Viikkiin.

Jos ottaa koiran mihin tahansa tilaisuuteen mukaan, kannattaa muistaa, että yleisöjoukossa fleksi on huonoin mahdollinen vaihtoehto ja hihnastakin täytyy pitää lujaa kiinni.

Toissa kesänä katosi erään Helsingin kaupunginosan vuosittaisessa kesäjuhlassa koira. Mikä sen mukavampaa löytäjälle, että koiralla on hihna perässä. Kesäjuhlassa kadonnut koira ehti olla kaksi päivää eräällä perheellä, kunnes perheen naapuri meni huomauttamaan, että koiran katoamisilmoitus oli Karkurit.fi:ssä. Koira palautettiin oikeille omistajilleen.

Katosi Pohjanmaalta, löytyi Pirkanmaalta

Alavudella aidatulta kotipihalta keväällä 2016 kadonnut pieni koiranpentu juoksenteli pari kuukautta myöhemmin vapaana Nokialla.

Omilla jaloillaan pentu ei ollut lähes 150 kilometrin matkaa kulkenut. Onneksi pennulle ei sattunut mitään, vaikka se vilkkaalla tiellä juoksikin. Tuskin omistaja enää piti koiraa lukitsemattoman portin takana niin, että kuka vaan voi ottaa sen mukaansa..

Autot vietiin koirineen

Vuonna 2016 varastettiin ainakin kaksi lukitsematta jätettyä autoa, jossa oli koira takapenkillä.  Yksi autoista oli Keravan Lidlin parkkipaikalla ollut Mersu. Tiettävästi molemmissa autoissa olleet koirat saatiin ehjinä takaisin.

Liperistä lähti jokunen vuosi sitten varkaan mukaan auto, jonka takapenkillä oli iso koira. Varas oli ajanut Joensuuhun ja jättänyt auton näkyvälle paikalle. Auto ei ehtinyt olla kauaa kateissa, koska koiravarkaustieto levisi netin välityksellä nopeasti. Auton bongannut soitti paikalle poliisit ja onnellinen omistaja sai koiran kotiin.

Ikävä kyllä ei kaikkia auton mukana varastettuja koiria saada takaisin. Vuonna 2004 Vantaan Tikkurilasta varastettiin aamuyöllä sanomalehdenkantajan kadun viereen pysäköimä lukitsematon auto. Sen takapenkillä nukkui musta saksanpaimenkoiranarttu. Varastettu auto löytyi epäkuntoisena Mäntsälän Ohkolasta.  Auton lattialla oli huumeruisku ja muoviastia, josta oli ilmeisesti juotettu koiraa. Saksanpaimenkoiran varkaat olivat kuljettaneet jonnekin. Sitä ei koskaan löydetty.

Mikrosiru pelasti varkaan kynsiin joutuneen papillonpennun

Essi pääsi kotiin

Vantaalaisperhe joutui luopumaan perheenisän hankkimasta paperittomasta papillonpennusta, joka oli ostettu koiravarkailta. 

Kun perheenisän koiravarkailta ostamalle papillonpennulla tarvittiin lemmikkipassi, isäntä vei pennun sirutettavaksi eläinlääkärille, jolla se oli käytetty rokotettavana heti sen jälkeen, kun se oli ostettu varkailta. Ennen sirun laittamista eläinlääkäri tarkasti pennun kaulanseudun mikrosirunlukijalla ja huomasi, että pennulla oli jo siru. Eläinlääkäri ihmetteli pennun alkuperää, jolloin asiasa sanoi ostaneensa sen ”kulkukauppiailta”. Eläinlääkäri ei voinut muuta kuin soittaa Kennelliittoon, josta otettiin yhteyttä pennun oikeaan omistajaan, jonka puhelinnumero oli Kennelliiton mikrosirurekisterissä.

Viisi sormea ja vilaus

Pentu oli kadonnut joitakin viikkoja aiemmin, kun Susanna oli sitonut Järvenpäässä kaksi papillonia, Essi pennun ja aikuisen Topin hetkeksi videoliikkeen  eteen. Kun Susanna oli käväissyt nopeasti liikkeessä, oli pentu sillä aikaa kadonnut. Jäljellä oli vain aikuinen papillon. Kotiin päästyään Susanna laittoi varkausilmoituksen Karkurit-fi -sivuille. 2000-luvun puolivälissä kaikki kasvattajat eivät sirututtaneet koiranpentujaan. Susanna oli kirjoittanut varkausilmoitukseen, että pennulla oli mikrosiru, mutta tieto poistettiin yhteisymmärryksellä, koska oli olemassa pienen pieni mahdollisuus, että pentu löytyisi sirun avulla.

Kennellitosta tulleen yllättävän puhelun jälkeen Susanna tapasi pentua hallussaan pitäneen miehen Hyrylässä.
- Sydän oli haljeta ilosta, kun näin Essin, vaikka se ei minua heti tuntenutkaan, kertoi Susanna myöhemmin.

Pennun varkailta ostanut perheenisä jäi murheissaan katsomaan, kun onnellinen Susanna poistui pentu mukanaan. Kotona Järvenpäässä perheen muut perhoskoirat, viisivuotias Topi ja puolivuotias Emma riemastuivat Essin saapumisesta. Topi parka oli ollut itse vieressä katsomassa, kun Essi varastettiin.
- Topi masentui siitä kovasti. Ostin Emman sille kaveriksi.

Susanna kertoi Essin kasvaneen valtavasti puolessa vuodessa.
- Sen turkkikin on pidentynyt. Turkin väritys on kuitenkin entinen.
- Olisin varmaan tuntenut Essin, jos olisin siihen jossain törmännyt, Susanna vakuutti tyytyväisenä siitä, että kaikki koirat olivat tallella.

Koska pennun ostaja ei myöntänyt tietävänsä keitä ”kulkukauppiaat” olivat, ei varkaita saatu vastuuseen, Sen verran kieroja olivat, että olivat antaneet tyttökoiralle uroksen nimen. Todennäköisesti koiran ostaja oli arvannut, että pentu oli varastettu, koska oli pitänyt Essillä poikakoiran nimen, jolla ”kulkukauppiaat” olivat pentua kutsuneet.

Pentuvarkaus ilman murtojälkiä

Vuonna 2004 Raisiossa  varastettu uudesta kerrostaloasunnosta hieman yli luovutusikäinen vitivalkoinen pitkäkarvainen chihuahuanpentu.

Mitään murtojälkiä ei ovessa näkynyt. Ei tiedetty ketä epäillä, koska rakennusvaiheessa asunnon avaimet olivat olleet monella urakoitsijalla. Myös naapurihuoneistossa oli käyty, mutta sieltä ei oltu viety mitään. Kumpikin iltapäivälehti kirjoitti tapauksesta. Pentua ei vaan saatu takaisin. Kun varkaudesta oli mennyt vajaa kolme kuukautta, pennunomistajan tytär soitti ja kertoi pennun löytyneen Tikkurilasta. Hän kertoi rukoilleensa äidin kanssa joka päivä ja uskoi sen auttaneen. Poliisit olivat epäilleet, että pentuvarkaus oli ollut tilaustyö. Koira oli annettu syntymäpäivälahjaksi tytölle, jolla se oli nähty ennen kuin pennusta soitettiin poliisille. Pennun löytymistä oli edeltänyt juuri julkaistu Seitsemän päivää -lehden juttu, jossa kerrottiin varastetusta chihuahuanpennusta. Koska juttu oli lehdessä vasta viikkoja myöhemmin ajankohdasta, jona varkaus oli tapahtunut, olivat pennun anastajat todennäköisesti olettaneet, ettei kukaan enää muistaisi varastettua harvinaista valkoista sylikoiranpentua. Onneksi he erehtyivät ja pentu pääsi oikeaan kotiinsa.

Staffi varastettiin tien päältä

Leikattu kymmenvuotias staffiuros Bablo oli kadonnut kotipihaltaan joulukuussa Lempäälässä. Seuraavana aamuna karkurista saatiin havainto Lempäälän Piipontieltä, mutta koira ei ollut enää havaintopaikalla, kun omistajat menivät sinne.

Kolme kuukautta kateissa olleen staffiuroksen omistaja sai yllättävän puhelun. Soittaja kertoi nähneensä Lempäälästä kadonneen koiran 80 kilometrin päässä kotoa.

Bablon kuvallinen katoamisilmoitus oli ollut Karkurit.fi -sivuilla melkein kolme kuukautta, Soittaja oli nähnyt Bablon näköisen koiran Ypäjällä äidillä ja tämän pikkupojalla. Koiran nähnyt henkilö oli täysin vakuuttunut siitä, että koira oli Bablo. Hän oli selaillut Karkurit.fi sivuston kadonneita koiria ja oli tunnistanut kuonosta harmaantuneen uroksen valokuvasta.

Aamulla Bablon omistaja kävi Lempäälän poliisiasemalle tekemässä rikosilmoituksen ja ajoi sen jälkeen havaintopaikkakunnalle. Perillä hän päätti katsella hieman ympärilleen ennen kuin menisi naapurikunnassa sijaisevalle poliisiasemalle. Sattumoisin hän näki autonsa ikkunasta, kuinka tuntematon naishenkilö ulkoilutti hänen kadonnutta koiraansa pikkupojan kanssa. Omistaja soitti hätänumeroon ja kertoi lyhyesti koiravarkaudesta ja että hän oli nähnyt koiraansa talutettavan. Hätänumerosta luvattiin, että poliisi soittaa hetken kuluttua. Kun poliisi soitti, omistajaa neuvottiin seuraamaan autolla koirantaluttajia. Omistaja noudatti neuvoa.

Poliisit saapuivat ja soittivat koirantaluttajien ovikelloa. Kesti hetken ennen kuin ovi avattiin.  Bablo ilmestyi heti käytävään iloisena omistajansa jälleennäkemisestä. Koiraa hallussaan pitänyt nainen kertoi sukulaisensa ostaneen koiran hänen pojalleen. Onnellinen omistaja lähti koiransa kanssa kotiin ja poliisit jäivät selvittelemään, kuinka karkureissulla ollut koira oli päätynyt vieraaseen kotiin.

Erikoista tässä tapauksessa on, että Bablo oli ehtinyt jo karata myös "uudesta kodistaan" ja siitä oli ollut kuvaton katoamisilmoitus Karkurit.fi:ssä. Uros oli kuitenkin löytynyt nopeasti eikä oikea omistaja sen paremmin kuin Karkkurit.fi -ylläpitokaan tiennyt että koira oli Pirkanmaalta kadonnut Bablo.  Babloa hallussaan pitäneet olivat saaneet sen lahjana perheen pikkupojan enolta, joka ei ollut kertonut varastaneensa karkureissulla olleen koiran. Vanhakin koira siis kelpaa varkaalle.

Chihupentu kotiutui ratsiassa

Varastettuja yhä kateissa olevia lemmikkejä