Varsinais-Suomesta kadonnut koira löytyi Laihialta ja Lempäälässä kadonnut Kanta-Hämeestä

Karannut saksanpaimenkoira ei ollutkaan kuollut

Karkuteillä olevia koiria varastetaan ilman, että kadottaja osaa edes epäillä varkautta. Niin kävi myös silloin, kun Varsinais-Suomessa karanneen saksanpaimenkoiranartun omistaja luuli koiransa menehtyneen karkumatkalla.

Kaksi vuotta myöhemmin saksanpaimenkoiranarttu päätyi löytökoirana pohjanmaalaiselle löytöeläintarhalle. Aikuisen koiran kanssa liikkunut noin yksivuotias saksanpaimenkoiranpentu päätyi myös löytöeläintarhaan. Isommalla koiralla oli mikrosiru, jonka avulla Kennelliiton mikrosirutietokannasta löytyi koiran omistajatiedot. Pennulla ei ollut sirua.
- Saksanpaimenkoiranartun omistaja alkoi itkeä, kun hän kuuli, että hänen kaksi vuotta aiemmin karannut koiransa, oli elossa, kerrottiin löytöeläintarhalta.

Saksanpaimenkoiranarttua hallussaan pitänyt ja sillä pentueen teettänyt taho ei uskaltanut ottaa löytöeläintarhaan yhteyttä. Varsinais-suomalainen omistaja sai karanneen saksanpaimenkoiransa lisäksi lunastaa omakseen myös sen pennun.

Pikkupoika menetti ystävänsä

Kun Lempäälässä karkasi ja katosi iäkäs staffiuros, jätti Pablon omistaja koirastaan katoamisilmoituksen karkurit.fi -sivuille. Kolmen kuukauden kuluttua hän sai puhelun Kanta-Hämeestä. Soittaja kertoi nähneensä naamaltaan harmaantuneen uroskoiran kotikuntansa Alepan edessä. Kaupasta ilmestynyt nainen ja pikkupoika olivat lähteneet koiran kanssa läheisten kerrostalojen suuntaan.

Pablon isäntä soitti karkurit.fi:n puhelinneuvontaan kysyen mitä hänen kannattaisi tehdä koiransa löytääkseen ja saadakseen sen kotiin. Häntä neuvottiin tekemään rikosilmoitus ja lähtemään paikkakunnalle, jossa hänen koiransa näköinen koira oli nähty.  Arvelimme koiran asuvan Alepan lähellä ja että ennen pitkää sen kanssa liikuttaisiin ulkona.

Pablon isäntä kävi seuraavana aamuna Lempäälän poliisiasemalla tekemässä koirastaan varkausilmoituksen. Lempäälästä on vajaa 80 kilometriä kuntaan, jossa harmaantunut koira oli nähty.

Kun Pabloa etsinyt omistaja parkkeerasi Alepan luo, hän näki koiransa sen edessä. 

Omistaja ei mennyt suin päin ottamaan koiraansa vaan hän soitti hätänumeroon. Kerrottuaan asiansa hän sai heti perään puhelun poliisilta, joka lupasi lähettää paikalle poliisipartion. Omistajaa neuvottiin tarkkailemaan tilannetta. Kun kaupasta ilmestyi nainen ja pikkupoika, seurasi koiran isäntä heitä autollaan etäältä.

Kun poliisit saapuivat pääsi onnellinen omistaja lähti Pablon kanssa kotiin. Enoltaan koiran joululahjaksi saanut pikkupoka menetti samalla parhaan ystävänsä.