Kun saat karkuristasi havainnon, toimi näin

Jos mahdollista, kaikki vähänkin luotettavat havainnot on syytä tarkastaa itse tai lähettää asialle karkurille tuttu ihminen.

Lyhyesti:
- Ruokaa havaintopaikalle mikäli havainto on tuore. Ruokaa ei kuitenkaan kannata kylvää ympäriinsä.
- Koiraa ei huudella nimeltä, eikä ”tänne”. Tuttu ruokakutsu toimii niiden sijaan. Pilliin tottunutta houkutellaan pillillä ja lelua vinkuttamaan tottunutta vinkulelulla.
- Kissaa voi ja kannattaa kutsua nimellä ja käyttää myös muita kissalle tuttuja sanoja.
- Hajujäljet karkaamispaikalle (mikäli se on kävelymatakan päässä). Ohje alempana. 
- Grillausta havaintopaikalla
- Katoamislappuja havaintopaikan ympäristöön (Lapuissa etsityn kuva, karkaamiskunta ja omistajan puhelinnumero) Lapuissa ei kerrota missä karkuri on nähty, eli
- Havaintopaikkoja ei kerrota ulkopuolisille. (SYY: Havaintopaikoille voi tulla ylimääräistä väkeä. Kaikilla ole puhtaat jauhot pussissa ja vaikka olisikin, rohkeastakin karkurista tulee karkureissulla varovainen. Se ei uskalla palata havaintopaikalle, jos siellä on vieraita.  Kun Kuusamossa koiransa kadottanut turisti piti seuralaisia grillauspaikalla, ilmestyi koira sinne heti, kun omistaja lähetti vieraat ihmiset pois metelöimästä.

LISÄOHJEITA puhelimitse karkurit.fi neuvonta 045 1522337.  

Kun karkuteillä olevasta koirasta saadaan näköhavaintoilmoitus, kannattaa selvittää havainnon ajankohta. Koiraansa etsivä toivoo luonnollisesti saavansa tiedon karkurinsa liikkeistä mahdollisimman pian.  Vaikka havainnosta olisi kulunut aikaa, se on hyvä tarkastaa. Parasta olisi jos havainnon tehneellä olisi mukana ruokaa, jonka hän voisi jättää turvalliseen kohtaan. Tai jos hän voisi jopa heitellä makkaranpaloja karkurille, hätätilassa jopa leivänpaloja, ellei muuta ole ja katsoa miten karkuri reagoi. Se voi jopa tulla luo ja antaa kiinni. Alla on linkki tapaukseen, jossa karkumatkalla ollut collie houkuteltiin kiinni.  

Havaintopaikalle yritetään päästä niin pian kuin mahdollista. Mitä enemmän viivytellään, sitä varmempaa on, ettei karkuri ole enää siellä.  Auttaisi paljon, jos havainnoitsija saisi otettua kännykkäkuvan koirasta.

Ellei tiedetä, keneltä koira on karannut, ilmoitus kannattaa laittaa mahdollisimman pian. Näin yritetään tavoittaa edes koirankadottajan tuttava, ja saada sanaa eteenpäin hänelle, jolta koira on karannut.

Koiraansa etsivän ei pitäisi ilmoitella havaintoja netissä, koska vaikka kuinka kielletään sivullisia menemästä paikalle, sinne menee varmasti auttamishaluluisia ihmisiä pelottamaan karkurin ties minne. Miksi? Siksi että kaikki ihmiset eivät ajattele samoin. Luullaan että minä olen juuri se, joka sen koiran kiinni saa. Ja onneksi joskus joku onkin, mutta monasti koiran saa kiinni "koiraihminen", joka törmää karkuriin sattumoisin.  Jos koiraa jahdataan, se ryntää pahimmassa tapauksessa auton alle. Myös koiravarkaat seuraavat määrätynrotuisen koiran liikkumisilmoittelua.

Koirakarkuria ei saa missään nimessä huudella eikä kutsua nimeltä. Viheltäminen on ok, samoin koirapillin käyttö, jos koira on totutettu luoksetuloon sen äänen kuullessaan. 
 
Ellei havaintopaikalla ole ruokaa, ei kadonneesta näy useimmiten enää jälkeäkään, kun omistaja lopulta ehtii paikalle.  Välttämättä ei voida aina edes varmistua siitä, oliko kyse juuri omasta karkurista.  Epäilystä huolimatta kannattaa havaintoalueelle sijoittaa muutamia ruokapisteitä turvallisiin kohtiin jonkin matkan päähän toisistaan. Ei koskaan siten, että eläin joutuu ylittämään vilkasliikenteisen tien pisteeltä toiselle mennessään.

Jos ruokaa alkaa kadota, voidaan seuraavalla kerralla, ja miksi ei hetikin, ripottaa vehnäjauhoa ruokapisteen ympärille, jotta tassunjäljistä nähdään, minkä kokoinen eläin käy syömässä.

Ruuan lisäksi havaintoalueelle jätetään katoamisilmoituksia, mieluiten kuvallisia, mutta niissä ei kerrota missä karkuri on nähty, ettei paikalle tule auttamishaluisia ventovieraita.  Runsas etsijämäärä jos mikä karkottaa etsityn toisaalle.

Ellei häiritä asutusta ja paikka on turvallinen grillaamiseen, kannattaa havaintoalueella grillata makkaraa, kanaa, kalaa tai muuta ruokaa, jonka tuoksu houkuttaa piileskelijää pysyttelemään ympäristössä tai tulemaan takaisin. 

HAJUÄLJEN TEKEMINEN

Jos havaintopaikka on siedettävän kävelymatkan päässä kotoa, kävellään kotiin turvallista tietä ja haetaan auto myöhemmin.  Koira ja kissa tunnistavat omistajan kengänpohjista jäävän tuoksun ja osaavat halutessaan seurata jälkeä kotiin, mikäli ovat lymyilemässä havaintopaikan tuntumassa.

Ellei pelkkä kengänpohjien tuoksu riittänyt seuraavaksi valutetaan ruualle tuoksuva hajujälki turvallista reittiä karkaamispaikalle.  Jälki tehdään aivan tien reunaan, kesällä jopa tienreunan ruohikkoon. Sen päällä ei kävellä. Jos havaintopaikalta kulkee metsäpolku, on aina parempi tehdä jälki polun reuna pitkin. 
 
Tehosekoittimella sekoitetaan grillimakkara kuumaan veteen (koiralle). Yksi makkara per litra. Seos laitetaan lasipulloon, jonka metallikorkki rei'itetään. Nestettä valutetaan pullosta, kun kävellään turvallista reittiä havaintopaikalta kotiin.  KISSAA voi houkutella liemellä, joka tehdään Courmet kissapateesta, vaikka maksan makuisesta. Se tuoksuu ja houkuttaa.  (Ei liikaa vettä ettei haju haihdu. Talvella mietoa öljyä, joka estää jäätymistä) 

Jos karkuri alkaa ruokailla havaintopaikalla, mutta ei ilmesty kotiin, se kannattaa loukuttaa. Loukkujen lainaajia voi kysyä löytöeläintarhoista.  Loukkulainaajilta saat myös loukutusohjeet.

Muut etsintäohjeet

Kauan kateissa ollut collie saatiin turvaan