Karkuteille lähtenyt konna löytyi heinätupesta

Konnamme oli kuusi päivää kateissa. Se oli piiloutunut korkean heinikon heinätuppan tyveen. Olimme käyneet konnaa sitä etsimässä sieltä monta kertaa, mutta nähtävästi emme olleet onnistuneet katsomaan kunnolla juuri niiden heinien tyveen.

Kilpikonna katosi kun vein sen nurmikolle syömään voikukkia. Aurinko paistoi kauniisti ja ajattelin, että siinä sen on mukava nauttia vielä viimeistä lämpimistä syyspäivistä ennen kuin ilmat viilenevät. Minulle tuli kuuma ja ajattelin tavoistani poiketen käydä vaihtamassa sisällä viileämmät vaatteet päälle, kun konna söi innokkaasti ja keskittyneesti voikukkia. Poikani tuli myös koulusta kotiin ja vaihdoin hänen kanssaan ohimennen muutaman sanan.

Kun menin ulos havahduin, että konna oli kadonnut. Lähdin heti etsimään sitä kiviluiskan päästä, johon se oli aiemminkin mennyt ja juoksin koko pihan puskien reunat läpi. Hälytin poikani apuun katsomaan, jos se olisi mennyt puskaan. Emme löytäneet konnaa, joten soitimme äidilleni, joka tuli koiransa kanssa sitä etsimään.

Paikka, josta konna lopulta löytyi oli ensimmäinen paikka, johon juoksin sitä katsomaan, koska se on aiemminkin yrittänyt mennä juuri tuonne suunnalle tontin kulmalle. Äidin koirakin juoksi sinne, kun annettiin sille haju ja sanottiin, että etsi Jassu. Konna on ollut heillä hoidossa niin tuntee sen hajun. Emme sitten onnistuneet siitä pöheiköstä sitä kuitenkaan aiemmin löytämään. Tai sitten se on vaihtanut paikkaa. 

Lauantaina löysin konnan kakkaa, joka kertoi meille kulkusuunnan. Pengoimme tontin rinteen ihan löytöpaikan vierestä viereisen tontin rakennusmiesten kanssa, mutta kukaan ei onnistunut sitä löytämään ennen kuin eilen sanoin äidilleni, että käytkö katsomassa aidan yli naapuritontille, ettei se liiku siellä auringonpaisteessa. Hän oli sitten katsonut niitä heiniä, että tuosta hän ei ole kunnolla katsonut ja nappasi heinät syliin ja siellähän se oli lymyilemässä kylmissään. Konnan kunto oli kuitenkin hyvä, se virkosi nopeasti lämpöhoidolla, kakkasi ja pissasi ja on syönytkin vähän.  

Meillä käynyt etsijäkoira ei myöskään sitä löytänyt ja indikoi, että se olisi lähettyvillä, mutta konna oli kyllä toisella puolella taloa. Mielestäni se ei saanut siitä kunnolla hajua. Takapihalla oli konnan teltta ja ulkoaitaus, koira jäi niiden väliin istumaan. Olisivatko ne hämänneet sitä? Tämä Vainun koirakko ei enää päässyt meille uudelleen, mutta emme löytäneet eilen myöskään uutta etsijäkoiraa Etsijäkoiraliitosta. Sieltä laitettiin kuitenkin etsijäkoiran haku päälle. 

Onnellisesti konna kuitenkin löytyi kreivin aikaan. Viime yö oli jo viileämpi ja sillä olisi voinut tulla jo tosi kylmä, kun se makasi pienessä kuopassa maan pinnalla. Oli ihana saada se kotiin turvaan ja omaan terraarioon lämmittelemään!

Tanja

Katoamisilmoitus

Kateissa olleita löytyneitä konnia