Vanhakin koira kelpaa varkaille

Kolme kuukautta kateissa olleen 10-vuotiaan staffiuroksen isäntä sai yllättävän puhelun. Soittaja oli nähnyt Lempäälästä kadonneen koiran Kanta-Hämeessä Alepan edessä 80 kilometrin päässä kotoa.

Bablon kuvallinen katoamisilmoitus oli ollut Karkurit.fi -sivuilla melkein kolme kuukautta, Soittaja oli nähnyt Bablon näköisen koiran äidillä ja pikkupojalla. Koiran nähnyt henkilö oli odottanut, kun äiti ja poika tulivat ulos Alepasta ja lähtivät koiran kanssa pois. Silminnäkijä oli täysin vakuuttunut siitä, että koira oli Bablo. Hänellä oli itsellään saman rotuinen koira. Hän oli kotiin saavuttuaan selaillut Karkurit.fi sivuston kadonneita koiria ja oli tunnistanut kuonosta harmaantuneen uroksen katoamisilmoituksessa olleesta valokuvasta .

Kanta-Hämeestä saamansa puhelun jälkrrn Bablon omistaja soitti karkurit.fi:n neuvontaan ennen kuin hän kävi tekemässä Lempäälän poliisiasemalle rikosilmoituksen. Hän lähti sen jälkeen havaintopaikkakunnalle. Perillä hän päätti katsella hieman ympärilleen ennen kuin menisi naapurikunnassa sijaitsevalle poliisiasemalle. Sattumoisin hän näki autonsa ikkunasta, kuinka tuntematon naishenkilö ja pieni poika ulkoiluttivat Babloa. Omistaja soitti hätänumeroon ja kertoi lyhyesti koiravarkaudesta ja sen, että hän näkee koiraansa talutettavan.

Hätänumerosta luvattiin, että poliisi soittaa hetken kuluttua. Kun poliisi soitti, omistajaa neuvottiin seuraamaan autolla koirantaluttajia. Omistaja noudatti neuvoa.

Vanhakin koira kelpaa

Poliisit saapuivat ja soittivat koirantaluttajien ovikelloa. Kesti hetken ennen kuin ovi avattiin. Bablo ilmestyi heti käytävään iloisena omistajansa jälleennäkemisestä. Koiraa hallussaan pitänyt nainen kertoi veljensä ostaneen koiran hänen pojalleen joululahjaksi. Koiraa ei ollut ostettu vaan se oli varastettu. Poliisi luovutti Bablon omistajalle saman tien.  

Onnellinen isäntä lähti Bablon kanssa kotiin ja poliisit jäivät selvittelemään, kuinka karkureissulla ollut koira oli päätynyt 80 kilometrin päässä olevaan vieraaseen kotiin.

Erikoista tässä tapauksessa on sekin, että Bablo oli ehtinyt jo karata myös "uudesta kodistaan" ja karkaamisesta oli ollut kuvaton katoamisilmoitus Karkurit.fi:ssä. Uros oli kuitenkin löytynyt nopeasti, eikä lempääläinen omistaja sen paremmin kuin Karkurit.fi -ylläpitokaan osannu yhdistää ilmoitusta Pirkanmaalla kadonneeseen Babloon. 
 

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kouluttamaton koirakarkuri löytyi koulutettuna

Puolivuotias Jesse James katosi Pielavedellä 21.5.2008, kun se oli jätetty vapaana pihalle perheen toisen, juoksunarussa olleen Jokke-koiran seuraksi.

Kun isäntä meni puolen tunnin päästä ulos, häneen iski kauhu, sillä kumpaakaan koiraa ei näkynyt missään.
Joken juoksunarun klipsu oli irronnut pannasta, Jokke päässyt irti ja koirat olivat lähteneet jonnekin. Isäntä aloitti etsinnät heti. Kun ilta pimeni, isäntä lopetti etsinnän. Jokke tuli aamuyöllä kotiin ilman Jesseä.
Isäntä ei jaksanut odottaa päivän tuloa vaan lähti pimeyteen etsimään Jesseä. Tuloksetta!

Päivät kuluivat, eikä Jesseä näkynyt tai kuulunut. Isännän sisko oli laittanut nettiin katoamisilmoituksia koirasta ja isäntä itse ilmoitteli paikallislehdessä. Myös isännän kaverit osallistuivat etsintöihin ja isännän sisar saapui eräänä viikonloppuna 500 kilometrin päästä miehensä kanssa etsimään Jesseä. He kiertelivät valokuvan kera talosta taloon ja etsivät pitkin metsiä, läheltä ja kaukaa. Kukaan ei vain ollut nähnyt Jesseä.

Isäntään iski pelko, että sudet olisivat vieneet koiran. Alueella oli nimittäin susiakin nähty. Päivät ja viikot vierivät. Isännän valtasi epätoivo.

Havainto Maaningalla

Sitten eräänä päivänä isäntä sai kuulla, että Jesse olisi nähty naapurikunnan puolella Maaningalla, syrjäisellä hiekkatiellä. Sinne isäntä suunnisti heti. Päivät kuluivat mutta Jesseä ei löytynyt sieltäkään.
Tuli elokuu. Isäntä oli jo miltei toivonsa menettänyt. Hän kävi kuitenkin aina välillä etsimässä Jesseä.

Elokuun 20. päivän illalla isäntä sai soiton Lapinlahden löytöeläinkodista. Löytöeläinhoitajat olivat nähneet netissä kuvallisen katoamisilmoituksen Jessestä. Isännän mieli oli täynnä toivoa, kun  hän lähti ajamaan kohti Lapinlahtea.

Oi sitä ilon päivää, kun isäntä näki koiran. Se tosiaan oli Jesse. No, koira oli kyllä lihonut, mutta kyllä se Jesse oli. Ei voi oikein sanoin kuvailla sitä jälleennäkemisen riemua. Isäntä sai rakkaan koiransa takaisin. Hän ei olisi voinut kuvitellakaan, että Jesse vielä löytyisi. Se ehti olla päivää vaille kolme kuukautta kadoksissa. Sanoivat löytöeläinkodissa, että koira oli haettu jonkun luota ja että Jesse oli ehtinyt jokusen päivän jo ollakin löytöeläinkodissa.

Seuraavien päivien aikana isäntä sai selville Jessestä uusia asioita. Koira oli oppinut täysin sisäsiistiksi. Se oli myös oppinut käskyjä kuten esim istu, anna tassu, ym. Isäntä ei ainakaan niitä ollut sille opettanut ennen katoamista. Niin uskomattomalle se kuulostaa, että kadonnut koira voi löytyä oltuaan noinkin kauan täysin kadoksissa, mutta totta se on. Toivosta ei kannata luopua!

SARI

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kadonnut saksanpaimenkoira löytyi kahden vuoden kuluttua 400 kilometrin päästä

Jesse ei ole ainoa koirakarkuri, joka on varastettu ja lopulta päässyt kotiin ilman että koirasta on saatu havaintoja. Pohjanmaalta löytyi kaksi vuotta aiemmin Varsinais-Suomesta kadonnut sakemanninarttu. Narttu oli karannut varkaan hoteista ja päätynyt löytöeläintarhalle.  

Koiran varsinaissuomalainen omistaja oli etsinyt koiraansa katoamisen jälkeen aikansa. Kun sitä ei löytynyt, hän oletti koiran kuolleen. Yllätys oli suuri, kun pohjalaiselta löytöeläintarhalta soitettiin ja kerrottiin koiran löytyneen.

Nartulla oli varas teettänyt pennutkin, koska aikuisella koiralla oli mukana nuori itsensä kopio, kun se löytöeläintarhaan päätyi.

Kun omistaja kävi noutamassa koiransa kotiin, hän sai mukaansa myös pennun, jota ei pentujen teettäjä luonnollisestikaan varkaussyytteen pelossa kysynyt löytöeläintarhalta.

Saksanpaimenkoiranartun kotoa oli löytökuntaan noin 400 kilomeriä, joten  oikea omistaja olisi voinut jäädä löytymättä, ellei koiralla olisi ollut mikrosirua.

MA